NDA-salassapitosopimus: malli, ehdot ja oikeudellinen pätevyys Suomessa
Julkaistu: 7. huhtikuuta 2026
Salassapitosopimus (NDA, Non-Disclosure Agreement) on sopimus, jossa osapuolet sitoutuvat pitämään tietyt tiedot salassa. Suomalaisessa liike-elämässä NDA on keskeinen työkalu liikesalaisuuksien, teknisten ratkaisujen ja liiketoimintasuunnitelmien suojaamiseen neuvottelu- ja yhteistyötilanteissa.
Oikeudellinen perusta: Liikesalaisuuslaki (595/2018), Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929, OikTL), Rikoslaki 30 luku.
NDA:n tyypit
Yksipuolinen NDA: Vain yksi osapuoli luovuttaa luottamuksellisia tietoja (tyypillinen esim. alihankkijasopimuksissa, rekrytoinnissa).
Vastavuoroinen NDA: Molemmat osapuolet luovuttavat luottamuksellisia tietoja toisilleen (tyypillinen yrityskauppaneuvotteluissa, strategisissa kumppanuuksissa).
NDA:n mallipohja
SALASSAPITOSOPIMUS
Tämä sopimus on tehty [päivämäärä]
Tiedon luovuttaja: [Yritys / Henkilö], [Y-tunnus / hetu], [osoite] (“Luovuttaja”)
Vastaanottaja: [Yritys / Henkilö], [Y-tunnus / hetu], [osoite] (“Vastaanottaja”)
1. Sopimuksen tarkoitus
Sopimuksen tarkoituksena on suojata Luovuttajan Vastaanottajalle luovuttama luottamuksellinen tieto, joka liittyy [kuvaus: esim. liiketoimintasuunnitelmaan, tekniseen ratkaisuun, asiakastietoihin].
2. Luottamuksellisen tiedon määritelmä
Luottamuksellisella tiedolla tarkoitetaan kaikkea Luovuttajan Vastaanottajalle suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti luovuttamaa tietoa, joka on merkitty luottamukselliseksi tai jonka luottamuksellinen luonne on olosuhteiden perusteella ilmeinen.
Luottamukselliseksi tiedoksi ei katsota tietoa, joka:
- on yleisesti saatavilla tai tulee yleisesti saataville Vastaanottajasta riippumattomasta syystä
- oli Vastaanottajan hallussa ennen tämän sopimuksen tekemistä
- on saatu laillisesti kolmannelta osapuolelta ilman salassapitovelvollisuutta
3. Salassapitovelvollisuus
Vastaanottaja sitoutuu:
- pitämään luottamuksellisen tiedon salassa
- olemaan luovuttamatta tietoa kolmansille osapuolille ilman Luovuttajan kirjallista suostumusta
- käyttämään tietoa ainoastaan tässä sopimuksessa määriteltyyn tarkoitukseen
- rajoittamaan pääsyn luottamukselliseen tietoon vain niille henkilöille, joiden on välttämätöntä saada se tietoonsa
4. Salassapitoaika
Salassapitovelvoite on voimassa [X] vuotta sopimuksen allekirjoittamisesta / sopimuksen päättymisestä.
5. Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa [pp.kk.vvvv] alkaen toistaiseksi / [X] vuoden ajan.
6. Sopimusrikkomus ja vahingonkorvaus
Salassapitovelvoitteen rikkominen oikeuttaa Luovuttajan vaatimaan vahingonkorvausta aiheutuneesta vahingosta. Lisäksi Luovuttajalla on oikeus hakea tuomioistuimelta kieltoa salassapitovelvoitteen rikkomisen estämiseksi (OK 7:3 §).
Osapuolet voivat sopia sopimussakosta: [X euroa] per rikkomus / [X euroa] enimmäismäärä.
7. Sovellettava laki ja riidanratkaisu
Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan [Helsingin käräjäoikeudessa / välimiesmenettelyssä].
Paikka ja päivämäärä:
Luovuttajan allekirjoitus Vastaanottajan allekirjoitus
Liikesalaisuuslain mukainen suoja
Liikesalaisuuslaki (595/2018) suojaa liikesalaisuuksia myös ilman erillistä sopimusta, mutta sopimukseen perustuva suoja on vahvempi ja selkeämpi. Laki perustuu EU:n liikesalaisuusdirektiiviin (2016/943).
Liikesalaisuudeksi katsotaan tieto, joka:
- ei ole yleisesti tunnettua tai helposti saatavissa
- sillä on taloudellista arvoa sen salassaolon vuoksi
- sen laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi
Työsuhteen aikainen salassapito
Työsuhteessa salassapitovelvoite seuraa jo suoraan Työsopimuslain 3:4 §:stä: “Työntekijä ei saa työsuhteen aikana oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia tietoa työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksista…”
Työsuhteen jälkeinen salassapito edellyttää aina nimenomaisen sopimusehdon. Sen kohtuullisuuteen vaikuttavat aika, maantieteellinen kattavuus ja se, saako työntekijä kompensaatiota rajoituksesta.
Päivitetty: 7. huhtikuuta 2026. Tiedot perustuvat Liikesalaisuuslakiin (595/2018) ja Suomen sopimusoikeuteen. Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa oikeudellista neuvontaa.