Työoikeus
Työsopimuslaki, irtisanominen, vuosiloma ja työnantajan velvoitteet. Tieto perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön — Työsopimuslaki 55/2001, Vuosilomalaki 162/2005 ja muut relevantit säädökset.
Yrittäjän uupumus, sairausloma ja sijaistaminen
Lue artikkeliIrtisanomisajan palkka 2026 – oikeudet ja kesto
Lue artikkeliMääräaikainen työsopimus 2026 – säännöt ja ketjutus
Lue artikkeliIrtisanominen 2026 – opas pienyrittäjälle
Lue artikkeliTyösopimuksen ABC: Vältä virheet, varmista oikeudet
Lue artikkeliTyösopimus 2026 – mallipohja ja vähimmäisehdot
Lue artikkeliEtätyösopimus ja työsuojelu 2026 – opas työnantajalle
Lue artikkeliTyöoikeus yrittäjän näkökulmasta
Työoikeus säätelee työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta työsuhteen alusta sen päättymiseen. Pienyrittäjälle keskeisimmät velvoitteet syntyvät heti ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta: työsopimus, ennakonpidätys, TyEL-vakuutus, työtapaturmavakuutus ja työterveyshuolto.
Mitä laki vaatii työnantajalta
Työsopimuslaki (55/2001) on työoikeuden perussäädös. Se määrittelee työsopimuksen vähimmäisehdot, irtisanomisperusteet ja irtisanomisajat. Yli kuukauden mittaisessa työsuhteessa työnantajan on annettava kirjallinen selvitys keskeisistä työehdoista. Vuosilomalaki (162/2005) säätelee loman kertymisen ja lomakorvaukset, työaikalaki (872/2019) puolestaan työajan enimmäismäärät ja lepoajat.
Yleisimmät virheet
Kaksi virhettä toistuu pienyrityksissä. Ensimmäinen on irtisanominen ilman asiallista ja painavaa syytä tai ilman varoitusmenettelyä, mikä johtaa korvausvastuuseen. Toinen on määräaikaisen työsopimuksen ketjuttaminen ilman perusteltua syytä, jolloin sopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi.
Milloin kannattaa kysyä asiantuntijalta
Irtisanomistilanteet, yhteistoimintaneuvottelut ja epäselvät työsuhteen tunnusmerkit kannattaa tarkistaa työoikeuteen erikoistuneelta lakimieheltä ennen toimenpiteitä. Jälkikäteen tehty korjaus on lähes aina kalliimpi kuin etukäteen kysytty neuvo.