Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä oikeudellista neuvontaa. Lakiin perustuvissa yksittäisissä tilanteissa suositellaan kääntymistä lakimiehen tai Kelan puoleen.
Yrittäjän uupumus on yleisempi kuin usein ajatellaan, mutta sen oikeudellinen asema on monelle epäselvä. Uupumus voi oikeuttaa sairauslomaan ja Kelan sairauspäivärahaan, jos lääkäri toteaa työkyvyttömyyden. Käytännön haaste on kuitenkin se, ettei yrittäjällä ole työnantajaa, joka järjestäisi sijaisen tai maksaisi palkkaa sairasloman ajalta.
Tässä artikkelissa käydään läpi, millä edellytyksillä uupumus oikeuttaa sairauslomaan, mitä tapahtuu pitkällä sairauslomalla ja miten yrityksen toiminta voidaan turvata yrittäjän poissa ollessa.
Milloin uupumus oikeuttaa sairauslomaan?
Lääkärin diagnoosi ratkaisee. Pelkkä väsymys tai kuormittuminen ei riitä. Sairausloman edellytys on lääkärin toteama työkyvyttömyys, joka perustuu diagnoosiin.
Uupumukseen käytetään useimmiten ICD-10-koodia Z73.0 (elämänhallinnan loppuminen) tai F43.x (stressireaktio, sopeutumishäiriö). Joissain tapauksissa kyseeseen voi tulla myös F32.x (masennusjakso).
Burnout ei itsessään ole virallinen lääketieteellinen diagnoosi. Se on pikemminkin tila, joka voi johtaa diagnosoitavaan sairauteen. Lääkäri arvioi aina kokonaistilanteen.
Sairauspäivärahan saaminen edellyttää lisäksi, että olet vakuutettu Kelan sairauspäivärahan piirissä ja että YEL-vakuutus on voimassa.
Burnout vai stressi: oikeudellinen ero
Oikeudellisesti ratkaisevaa ei ole se, puhutaanko burnoutista vai stressistä, vaan se, toteaako lääkäri työkyvyttömyyden. Uupumustila voi edetä kliiniseksi masennukseksi, jolloin diagnoosi muuttuu ja sairausloma voidaan kirjoittaa selkeämmin.
Pitkä sairausloma: mitä tapahtuu 30–90 pv?
Sairauspäivärahaa maksetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla enintään 300 arkipäivää. Omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat kolme arkipäivää.
Pitkässä uupumuksessa kuntoutuminen vie usein kuukausia. On tärkeä tietää, että kuntoutusrahaa voi saada Kelalta, jos ammatillinen kuntoutus alkaa ennen sairauspäivärahan loppumista. Kuntoutusraha turvaa toimeentulon kuntoutuksen ajalta.
Osasairauspäiväraha yrittäjälle
Osasairauspäiväraha on periaatteessa mahdollinen yrittäjälle. Käytännössä se edellyttää, että yrittäjä kykenee tekemään töitä noin puolet normaalista ajastaan. Uupumustilassa tämä raja on harvoin selkeä. Lääkäri arvioi, onko osatyökykyisyys realistista.
Päivärahan suuruus ja YEL-tulo
Sairauspäivärahan suuruus perustuu YEL-työtuloon. Matala YEL-tulo tarkoittaa pienempää päivärahaa. Siksi YEL-tulon taso vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin toimeentulo turvataan pitkän sairausloman aikana.
Sijaistaminen: kuka hoitaa yrityksen?
Sijaistamisen järjestäminen on yksi yrittäjän suurimmista haasteista pitkällä sairauslomalla. Ei ole olemassa automaattista järjestelmää, joka hoitaisi yrityksen asiat poissaolon aikana.
Käytännön vaihtoehtoja ovat:
- Sijaisyrittäjä tai -ammattilainen: Toinen yrittäjä voi ottaa asiakkaat tilapäisesti hoidettavakseen.
- Alihankinta: Tehtävät siirretään alihankkijalle sopimuksella.
- Toiminnan väliaikainen keskeyttäminen: Uusien töiden vastaanottamisesta pidättäydytään.
Asiakkaille ilmoittaminen
Lakisääteistä velvollisuutta ilmoittaa sairauslomasta asiakkaille ei ole. Käytännön syistä ilmoittaminen on kuitenkin suositeltavaa. Sopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä voi seurata vahingonkorvausvastuu, jos asiakas ei tiedä tilanteesta.
Yritys jäissä: lopettaa vai jatkaa?
Jos yrittäjä ei pysty toimimaan, yritys ei automaattisesti lakkaa. Osakeyhtiössä hallitus vastaa toiminnasta myös toimitusjohtajan poissa ollessa.
Prokura on tehokas tapa valtuuttaa toinen henkilö hoitamaan yrityksen asioita. Osakeyhtiölaissa (6:26) prokuristi on toimitusjohtajan valtuuttama henkilö, joka voi allekirjoittaa oikeustoimia yrityksen puolesta. Prokura rekisteröidään kaupparekisteriin.
Toiminimi ja henkilöyhtiöt
Toiminimessä yrittäjä on yksin vastuussa. Sijaisjärjestelyä ei voi rekisteröidä samalla tavoin kuin osakeyhtiössä. Käytännön ratkaisu on valtakirja, jolla yrittäjä valtuuttaa toisen henkilön hoitamaan tiettyjä tehtäviä.
Väliaikainen toiminnan keskeyttäminen
Yritystoimintaa ei tarvitse virallisesti lopettaa sairausloman ajaksi. Toiminimi voidaan ilmoittaa kaupparekisteriin keskeytystilaan. Osakeyhtiö jatkaa olemassaoloaan normaalisti hallituksen alaisuudessa.
Konkreettiset sijaistusmallit pienyrittäjälle
Sijaistamisen järjestäminen on pienyrittäjän suurin käytännön haaste sairauslomalla. Alla neljä mallia, jotka sopivat eri tilanteisiin.
Malli 1: Perheenjäsenen tai kumppanin sijaistaminen
Jos lähipiirissä on henkilö, joka tuntee yrityksen toiminnan, perheenjäsen voi hoitaa asiakasviestinnän ja juoksevat asiat. Tämä edellyttää kirjallista valtakirjaa, jossa kuvataan tarkasti, mihin asioihin sijainen on valtuutettu. Pankkiasioihin tarvitaan erikseen pankin hyväksymä valtuutus.
Perheenjäsenen sijaistaminen ei vaadi työsopimusta, jos kyseessä on tilapäinen järjestely eikä sijainen saa palkkaa. Jos sijainen siirtyy palkolliseksi, työnantajavelvoitteet syntyvät normaalisti.
Malli 2: Alihankintasopimus
Yrittäjä siirtää asiakkaille tarjottavat palvelut alihankkijalle kirjallisella sopimuksella. Malli sopii erityisesti yrittäjille, joilla on ammattialansa verkosto kollegoita.
Sopimuksessa on määritettävä selkeästi: palvelun sisältö, hinta, vastuunjako ja mahdolliset salassapitovelvoitteet. Asiakkaalle ilmoitetaan muutoksesta etukäteen. Asiakkaan suostumus voi olla tarpeen, jos alkuperäinen sopimus ei salli palveluiden siirtämistä.
Malli 3: Tilapäinen palkkaus
Jos yritys on riittävän iso, tilapäinen työntekijä voidaan palkata sairausloman ajaksi. Työsopimus tehdään määräaikaisena. Työnantajavelvoitteet syntyvät normaalisti: eläkemaksut, sairausvakuutusmaksut ja ennakonpidätys.
Pienyrittäjälle tämä on hallinnollisesti raskain vaihtoehto. Kelan sairauspäiväraha ei kata palkkakuluja, joten taloudellinen riski on huomioitava etukäteen.
Malli 4: Asiakaspartneri tai verkostokumppani
Joissakin toimialoilla yrittäjät tekevät keskinäisiä sijaistamissopimuksia. Kumpikin yrittäjä sijaistaa toistaan tarpeen mukaan. Sopimuksessa sovitaan resurssien jakamisesta, laskutuksesta ja vastuista.
Tämä malli toimii erityisesti freelancereilla ja ammattilaisyrittäjillä, joilla on yhteinen asiakaskunta tai toimiala.
KELA-korvauslogiikka ja päivärahalaskenta
Sairauspäivärahan suuruus lasketaan yrittäjän YEL-työtulosta. Laskentakaava on: 70 % × (vuosityötulo / 300). Lähde: Kela, Sairauspäiväraha yrittäjälle.
Omavastuuaika: Yrittäjällä on 9 arkipäivän omavastuu. Sairastumispäivä lasketaan mukaan. Vasta omavastuuajan jälkeen Kelan maksu alkaa. Tämä tarkoittaa, että lyhyistä sairauslomista (alle 9 arkipäivää) ei Kelalta saa lainkaan korvausta.
Päivärahalaskelmat eri työtulotasoilla:
| YEL-työtulo (€/v) | Päiväraha (arvio) | Kuukausikorvaus (arvio, 21,5 pv) |
|---|---|---|
| 15 000 € | 35 €/pv | 750 €/kk |
| 30 000 € | 70 €/pv | 1 505 €/kk |
| 50 000 € | 117 €/pv | 2 508 €/kk |
Korvaus on veronalaista tuloa. Kela pidättää ennakonpidätyksen verokortin mukaan. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivää (noin yksi vuosi). Tämän jälkeen yrittäjän on haettava työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea.
Työterveyshuollon rooli ennen sairauslomaa
Palkansaajilla on työnantajan järjestämä työterveyshuolto, yrittäjällä ei automaattisesti. Yrittäjä voi ottaa vapaaehtoisen työterveyssopimuksen terveyskeskuksen tai yksityisen lääkäriaseman kanssa.
Kelan kautta on mahdollista saada osittainen korvaus yrittäjän työterveyshuollon kustannuksista. Korvauksen edellytyksenä on voimassa oleva YEL-vakuutus ja asianmukainen työterveyssopimus.
Ennen sairauslomaa työterveyshuolto voi järjestää varhaisen tuen toimia. Varhainen puuttuminen uupumustilanteeseen vähentää täyden sairausloman tarvetta. Työterveyslääkäri voi kirjoittaa ensimmäisen sairauslomatodistuksen ja ohjata jatkohoitoon.
Sairausloman aikana työterveyslääkäri seuraa kuntoutumista ja arvioi, milloin porrastettu paluu töihin on mahdollinen. Lääkärilausuntoa tarvitaan myös Kelan korvausten jatkumiseen pitkässä sairauslomassa.
Milloin uupumus on sairauslomaperusta?
Uupumus ei automaattisesti oikeuta sairauslomaan. Ratkaiseva tekijä on lääkärin arvio työkyvyttömyydestä. Kolme kriteeriä on täytyttävä samanaikaisesti.
Ensinnäkin yrittäjällä on diagnosoitavissa oleva tila (ICD-10-koodi Z73.0, F43.x tai F32.x). Toiseksi tila heikentää selvästi toimintakykyä siinä määrin, ettei yrittäjä pysty tekemään työtään normaalisti. Kolmanneksi lääkäri arvioi, että lepo ja hoito ovat välttämättömiä toipumisen kannalta.
Burnout (loppuun palaminen) ei ole virallinen ICD-10-diagnoosi, mutta se voi johtaa diagnoosin saamiseen. Lääkärikäynnillä kannattaa kuvata konkreettisesti, miten uupumus vaikuttaa päivittäiseen toimintakykyyn ja työskentelyyn.
Jos tila etenee kliiniseksi masennukseksi (F32.x), sairausloman kirjoittaminen on yleensä selkeämpää. Masennusdiagnoosi antaa vahvemman perustan Kelan sairauspäivärahalle pitkissä sairauslomissa.
Miten palata töihin uupumuksen jälkeen?
Palaaminen töihin uupumuksen jälkeen kannattaa suunnitella huolellisesti. Nopea paluu täysipainoiseen työtahtiin lisää uusiutumisen riskiä.
Porrastettu paluu tarkoittaa sitä, että työmäärää lisätään asteittain. Yrittäjälle tämä on teoriassa helppoa, koska yrittäjä voi itse säädellä työmääräänsä. Käytännössä asiakkaiden odotukset ja taloudelliset paineet tekevät siitä haastavaa.
Osatyökyvyttömyys palautusvaiheessa
Palautusvaiheessa osasairauspäiväraha voi olla käyttökelpoinen työkalu, jos lääkäri arvioi sen sopivaksi. Se mahdollistaa asteittaisen paluun ilman, että kaikki tuki loppuu kerralla.
Yrittäjän sairausloman korvaukset
Kuntoutus osana paluuta
Kela tarjoaa ammatillista kuntoutusta, joka voi sisältää työkokeilua tai uudelleenkoulutusta. Jos uupumus on johtanut siihen, ettei aiempaan työhön pystytä palaamaan, ammatillinen kuntoutus kannattaa selvittää ajoissa.
Yrittäjän sairausloman korvausten laskentaperusteet löytyvät yksityiskohtaisesti artikkelista Yrittäjän sairausloma 2026, korvaukset ja oikeudet. YEL-vakuutuksen vaikutuksesta eläkkeeseen ja sosiaaliturvan kokonaisuuteen kertoo artikkeli YEL-vakuutus 2026, perusteet.
Usein kysyttyä
Onko uupumus hyväksytty diagnoosi sairauslomalle?
Kyllä. Lääkäri voi diagnosoida uupumuksen ICD-10-koodilla Z73.0 (elämänhallinnan loppuminen) tai F43.x (stressireaktio). Diagnoosi oikeuttaa sairauspäivärahaan, jos se todetaan työkyvyttömyydeksi.
Kuinka kauan Kela maksaa sairauspäivärahaa yrittäjälle?
Kela maksaa sairauspäivärahaa enintään 300 arkipäivää. Tämä sisältää omavastuuajan. Pitkässä uupumuksessa kannattaa selvittää kuntoutusraha hyvissä ajoin, sillä se voi jatkua päivärahan jälkeen.
Voiko yrittäjä hakea osasairauspäivärahaa uupumuksen aikana?
Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä se on haastavaa. Osasairauspäiväraha edellyttää, että yrittäjä kykenee tekemään töitä noin puolet normaalista. Uupumustilassa tämä on harvoin mahdollista. Lääkäri arvioi tilanteen.
Kenen on hoidettava yrityksen asiat sairausloman aikana?
Se riippuu yritysmuodosta. Osakeyhtiössä hallitus vastaa toiminnasta. Yrittäjä voi nimetä prokturistin tai valtuuttaa toisen henkilön hoitamaan juoksevia asioita. Yksinyrittäjällä vastuu pysyy yrittäjällä, ellei valtuutusta tehdä.
Pitääkö asiakkaille ilmoittaa sairauslomasta?
Lakisääteistä ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Käytännön syistä ilmoittaminen on kuitenkin suositeltavaa, jotta asiakkaat eivät odota palvelua ja sopimukset voidaan järjestellä ajoissa.
WLAKI.fi toimitus
Juridinen tietopankki yrittäjille