Irtisanomisajan palkka 2026 – oikeudet ja kesto

Työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan koko irtisanomisajan ajan, vaikka työnantaja olisi vapauttanut hänet työntekovelvoitteesta (TSL 6:4). Irtisanomisajan pituus puolestaan määrää, kuinka monelta kuukaudelta palkka maksetaan.

Tämä ei ole oikeudellinen neuvo yksittäistilanteisiin. Konsultoi tarvittaessa ammattiliittoa tai lakimiestä.

Tämä opas käsittelee irtisanomisajan palkan säännöt, lomapalkan kertymisen ja tilanteet, joissa palkanmaksu voidaan keskeyttää. Säännöt perustuvat työsopimuslain 6 lukuun (55/2001).

Oikeudellinen perusta: Työsopimuslaki (55/2001, TSL), Vuosilomalaki (162/2005), työehtosopimukset.

Irtisanomisajan pituus 2026

Irtisanomisaika alkaa siitä päivästä, jolloin irtisanomisilmoitus on annettu vastapuolelle. Kesto riippuu siitä, kumpi osapuoli irtisanoo ja kauanko työsuhde on kestänyt.

Työnantajan irtisanomisaika (TSL 6:3)

Työsuhde kestänyt	Irtisanomisaika
alle 1 vuosi	14 päivää
1–4 vuotta	1 kuukausi
4–8 vuotta	2 kuukautta
8–12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

Työntekijän irtisanomisaika (TSL 6:3)

Työsuhde kestänyt	Irtisanomisaika
alle 5 vuotta	14 päivää
5 vuotta tai enemmän	1 kuukausi

Huomio: Työehtosopimus (TES) voi määrätä pidemmistä irtisanomisajoista. Tarkista aina oma TES.

Koeaikana

Koeajalla (TSL 1:4) työsopimus voidaan purkaa päättymään välittömästi ilman erillistä irtisanomisaikaa. Sekä työnantaja että työntekijä voivat käyttää tätä oikeutta. Koeaikapurku ei saa kuitenkaan olla syrjivä tai muuten kohtuuton.

Irtisanomisajan laskeminen käytännössä

Irtisanomisaika lasketaan kalenteripäivinä, ei työpäivinä. Jos irtisanomisilmoitus annetaan 15. päivä ja irtisanomisaika on 2 kuukautta, työsuhde päättyy 15. päivä kahden kuukauden kuluttua.

Irtisanomisaika voidaan sopia lyhyemmäksi yhteisellä sopimuksella, mutta lakisääteistä minimipituutta lyhyemmäksi ei voida sopia yksipuolisesti. Jos molemmat osapuolet haluavat lyhentää irtisanomisaikaa, sopimus on tehtävä kirjallisesti erimielisyyksien välttämiseksi.

Palkka irtisanomisajalta

Pääperiaate on selvä: työntekijällä on oikeus saada normaali palkka koko irtisanomisajan ajan (TSL 6:4). Tämä sisältää:

Peruspalkan sopimuksen mukaisesti
Säännölliset lisät (esim. ilta-, viikonloppu- ja vuorotyölisät)
Luontoisedut (esim. ravintoetu, autoetu) jotka ovat olleet käytössä
Bonukset siinä määrin kuin ne on sopimuksessa sidottu jo tehtyyn suoritukseen

Palkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivinä, ei ennakkona eikä yhdessä erässä.

Vapautus työntekovelvoitteesta

Työnantaja voi päättää, ettei halua työsuorituksia irtisanomisajalta. Tätä kutsutaan työntekovelvoitteesta vapauttamiseksi tai niin sanotuksi gardening leaveksi. Se on yleistä esimerkiksi silloin, kun työntekijä siirtyy kilpailevalle työnantajalle tai työpaikalla on luottamuskriisi.

Olennaista: Työnantajan vapauttaminen ei poista palkanmaksuvelvollisuutta. Työntekijä saa täyden palkan, vaikka ei tule töihin.

Työntekijällä on tällöin myös vapaus ottaa vastaan uusi työ, ellei työsopimuksessa ole kilpailukieltolauseketta, joka rajoittaa tätä. Kilpailukieltosopimuksen pätevyydestä kannattaa tarvittaessa pyytää neuvoja ammattiliitolta.

Jos työntekijä ei tule töihin

Jos työntekijä ei tule töihin irtisanomisaikana ilman työnantajan vapauttamista, kyseessä on luvaton poissaolo. Työnantaja voi tällöin pidättää palkan poissaolopäiviltä. Vakavimmissa tapauksissa työnantaja voi purkaa työsopimuksen (TSL 8:1), jolloin palkanmaksu päättyy välittömästi.

Mitä palkka sisältää tarkalleen

Irtisanomisajan palkka tarkoittaa sitä palkkaa, jonka työntekijä olisi saanut normaalisti töissä ollessaan. Palkkalaskelma ei saa olla pienempi kuin ennen irtisanomista. Työnantaja ei voi yksipuolisesti leikata palkkaa irtisanomisaikana esimerkiksi poistamalla lisät tai luontoisedut.

Jos palkkarakenne on ollut provisiopohjainen, irtisanomisajan palkka lasketaan tavallisesti viimeisten kuukausien keskimääräisen provision perusteella. Tarkka laskutapa voi vaihdella työ- ja työehtosopimuksen mukaan.

Lomapalkka ja lomaraha irtisanomisajalla

Vuosilomaa kertyy normaalisti irtisanomisajalta (Vuosilomalaki 162/2005):

2,5 lomapäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden
2 lomapäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden

Lomarahat

Lomarahan kertyminen ja maksaminen jatkuvat samoilla perusteilla kuin aikaisemminkin. Lomaraha on tyypillisesti 50 % lomapalkasta, jos siitä on sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa. Lomaraha ei ole lakisääteinen, mutta useimmissa TES-sopimuksissa se on mukana.

Pitämättömien lomien korvaus

Jos työsuhde päättyy ennen kuin kertyneet lomapäivät on pidetty, ne korvataan lomakorvauksena (Vuosilomalaki 27 §). Lomakorvaus lasketaan saman kaavan mukaan kuin lomapalkka ja maksetaan viimeisen palkan yhteydessä. Tämä koskee kaikkia kertyneitä mutta pitämättömiä lomapäiviä, myös irtisanomisajalta kertyneitä.

Voiko lomaa pitää irtisanomisaikana

Irtisanomisaikana voidaan pitää jo sovittuja tai uusia lomia, jos molemmat osapuolet sopivat asiasta. Työnantaja ei voi pakottaa työntekijää pitämään lomaa irtisanomisaikana ilman yhteistä sopimusta. Jos loma on jo aiemmin vahvistettu ennen irtisanomista, se pitää lähtökohtaisesti voimassa.

Korvaus irtisanomisajan puuttumisesta

Jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen ilman lainmukaista irtisanomisaikaa, ja purkamisperustetta ei ole, työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan koko jäljellä olevalta irtisanomisajalta (TSL 6:4).

Tämä on työntekijän ehdoton oikeus, eikä siihen vaikuta se, onko työntekijä löytänyt uutta työtä. Käytännössä työnantajan on maksettava irtisanomisajan palkka joko kertasuorituksena tai normaaleina palkanmaksupäivinä.

Huomaa: Tämä on eri asia kuin korvaus perusteettomasta irtisanomisesta (TSL 12:2), joka on 3–24 kuukauden palkka. Kyseessä ei ole päällekkäisiä korvauksia, mutta jos irtisanominen on molemmilla perusteilla virheellinen, työntekijä voi vaatia kumpaakin.

Työsopimuksen purku vs. irtisanominen

Irtisanominen ja työsopimuksen purku ovat eri asioita, ja niillä on erilaiset seuraukset palkanmaksun kannalta.

Irtisanomisessa noudatetaan irtisanomisaikaa ja palkka maksetaan koko sen ajan. Työsopimuksen purkamisessa (TSL 8:1) työsuhde päättyy välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Purku edellyttää erittäin painavaa syytä, kuten vakavaa sopimusrikkomusta tai lainvastaista toimintaa.

Jos työnantaja purkaa sopimuksen ilman riittävää syytä, kyseessä on perusteeton purku. Tällöin työntekijällä on oikeus irtisanomisajan palkkaan sekä mahdollisesti lisäkorvaukseen perusteettomasta päättämisestä. Lisätietoa löytyy artikkelista Työntekijän irtisanominen 2026.

Irtisanomisaika ja työnhaku

Irtisanomisaikana työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle kohtuullinen aika uuden työn hakemiseen. Tähän kuuluu oikeus käydä työvoimatoimiston haastatteluissa, työnhakutapaamisissa ja työnantajatapaamisissa. Käytännön järjestelyistä sovitaan työnantajan kanssa, ja yleensä muutama tunti viikossa on hyväksyttävää.

Työnantaja ei voi kieltää työnhakua irtisanomisaikana, vaikka olisi vapauttanut työntekijän työntekovelvoitteesta. Uuden työsuhteen aloittaminen irtisanomisaikana on myös mahdollista, ellei kilpailukieltolauseke estä sitä. Aiempi työsuhde päättyy silti sovittuna päivänä ja palkka juoksee loppuun.

Kirjallinen irtisanomisilmoitus

Irtisanominen on suositeltavaa tehdä kirjallisesti, vaikka laki ei aina sitä edellytä. Kirjallinen ilmoitus varmistaa, että irtisanomispäivä on yksiselitteinen erimielisyyksien välttämiseksi.

Työnantajan on ilmoitettava irtisanomisen peruste pyydettäessä (TSL 9:5). Pyyntö on tehtävä kohtuullisessa ajassa, ja työnantajan on vastattava kirjallisesti. Perustelu on tärkeä erityisesti silloin, kun työntekijä harkitsee irtisanomisen riitauttamista.

Irtisanomisilmoituksen tiedoksianto kannattaa dokumentoida. Sähköposti, kirjattu kirje tai henkilökohtainen luovutus todistajien läsnä ollessa ovat kaikki asianmukaisia tapoja. Tämä estää myöhemmät erimielisyydet siitä, milloin irtisanominen on tullut voimaan.

Työehtosopimuksen vaikutus

Monilla aloilla on voimassa työehtosopimus, joka täydentää tai tiukentaa työsopimuslain minimisääntöjä. Irtisanomisajan pituus voi TES:ssä olla pidempi kuin laissa säädetty minimi.

Esimerkiksi teknologiaalalla ja kaupan alalla TES:t sisältävät usein lakiminimejä pidemmät irtisanomisajat. Pitkissä työsuhteissa nämä voivat olla jopa vuoden mittaisia erityistapauksissa. Oman TES:n tarkistaminen on tärkeää ennen kuin tekee johtopäätöksiä irtisanomisajan pituudesta.

Myös irtisanomisajan palkan sisältöön voi TES vaikuttaa. Esimerkiksi tulospalkkioiden ja bonusten laskeminen irtisanomisajan palkaksi voi vaihdella alakohtaisesti. Ammattiliiton neuvonta auttaa selvittämään oman alan käytännöt.

Karenssi ja työttömyysturva

Jos työntekijä irtisanoutuu itse tai aiheuttaa irtisanomisen omalla toiminnallaan (esim. vakava laiminlyönti), Kelan tai työttömyyskassan työttömyysturvaan voi tulla karenssi. Karenssi on tyypillisesti 45 tai 90 päivää ennen kuin ansiopäiväraha tai peruspäiväraha alkaa.

Karenssi ei koske tilanteita, joissa työnantaja irtisanoo tuotannollis-taloudellisista syistä. Se ei myöskään koske tilanteita, joissa työntekijän irtisanoutumiselle on pätevä syy, kuten vakava terveysongelma tai työnantajan olennainen sopimusrikkomus.

Irtisanomisajalta saatu palkka vaikuttaa siihen, milloin työttömyysturva alkaa. Palkka jaksotetaan siten, että päiväraha alkaa vasta sen jälkeen, kun irtisanomisajan palkka on “kulutettu”. Katso tarkemmat säännöt Kelan sivuilta.

Kuinka laskea irtisanomisajan palkka

Esimerkki: Työntekijä (työsuhde kestänyt 6 vuotta) irtisanotaan 15. marraskuuta 2026. Työnantajan irtisanomisaika on 2 kuukautta.

Irtisanomisaika alkaa: 16.11.2026
Irtisanomisaika päättyy: 15.1.2027
Palkka maksetaan 16.11.2026 – 15.1.2027, eli 2 kuukautta normaalia palkkaa
Lomapäivät kertyvät: 2,5 pv × 2 kk = 5 pv
Lomaraha: 50 % × 5 päivän lomapalkka
Työnantaja voi vapauttaa työntekovelvoitteesta, mutta palkanmaksu jatkuu

Jos työnantaja irtisanoo saman henkilön 15.11. mutta haluaa työsuhteen päättyvän 30.11., työnantajan on maksettava palkka koko 2 kuukauden ajalta joulukuuta ja tammikuuta myöten.

Irtisanomisajan palkka ja verotus

Irtisanomisajan palkka verotetaan normaalina ansiotulona samalla tavalla kuin muukin palkka. Se ei ole verovapaa korvaus eikä erityisen verotuksen kohteena. Palkasta peritään ennakonpidätys normaalisti voimassaolevan verokortin mukaan.

Loppupalkkalaskelmaan sisältyvä lomakorvaus verotetaan myös ansiotulona. Jos irtisanomisajan palkka maksetaan kertasuorituksena, työnantajan on huolehdittava oikeasta ennakonpidätyksestä. Tarvittaessa verotuksesta saa lisätietoa Verohallinnon sivuilta.

Yleisimmät virheet ja riitatilanteet

Työnantaja maksaa vähemmän irtisanomisajalta, esim. vain peruspalkan ilman luontoisetuja. Tämä on lain vastaista (TSL 6:4).
Työntekijä suostuu lyhyempään irtisanomisaikaan ilman kompensaatiota, lakisääteisestä oikeudesta luopuminen on usein pätemätön (TSL 13:6).
Työnantaja tulkitsee vapauttamisen palkanmaksun lopettamiseksi, virheellinen tulkinta, joka voi johtaa korvauskanteeseen.
Lomarahat unohtuvat loppupalkasta, tyypillinen virhe pienyrityksissä, joissa lomarahoja ei seurata huolellisesti.
Irtisanomisajan laskeminen väärin, jotkut työnantajat laskevat irtisanomisajan alkavaksi seuraavana työpäivänä, vaikka se alkaa ilmoituspäivästä.
Työehtosopimuksen pidemmät ajat unohtuvat, pelkän lakiminimin soveltaminen, vaikka TES määrää pidemmästä irtisanomisajasta.

Mitä tehdä, jos oikeudet eivät toteudu

Jos työnantaja rikkoo irtisanomisajan palkanmaksuvelvoitetta, ensimmäinen askel on reklamaatio kirjallisesti. Reklamaatiossa yksilöidään, mitä palkanosaa ei ole maksettu ja miltä ajanjaksolta.

Jos reklamaatio ei johda tulokseen, voidaan kääntyä aluehallintovirastoon tai Työsuojeluhallinnon puoleen. Ammattiliiton jäsenet saavat apua omasta liitostaan, joka voi neuvotella tai viedä asian työtuomioistuimeen. Liittoon kuulumaton voi käyttää yksityistä lakimiestä tai pyytää neuvoa oikeusaputoimistolta.

Saatavien vanhenemisaika on tärkeä huomioida. Palkkasaatavat vanhentuvat pääsääntöisesti viidessä vuodessa, mutta joissain tilanteissa lyhyempi erityisvanhenemisaika voi soveltua.

Lue myös

Irtisanominen pienyrittäjälle 2026, irtisanomisperusteet ja menettely
Työsopimuksen ABC, pakolliset ehdot sopimuksessa
Määräaikainen työsopimus 2026, erityissäännöt määräaikaisessa suhteessa
Palkkaa vai osinkoa -laskuri, yrittäjän palkanmaksun optimointi

Lähteet

Tämä artikkeli on yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen tai työsuojeluviranomaisen yksilöllistä neuvontaa. Tiedot päivitetty 2026-04-18.

Usein kysyttyä

Onko työnantajalla velvollisuus maksaa palkkaa irtisanomisajalta?

Kyllä. Työnantajan on maksettava palkkaa koko irtisanomisajalta (TSL 6:4), vaikka työntekijä ei tekisi työtä — esimerkiksi jos työnantaja on vapauttanut työntekijän työntekovelvoitteesta. Palkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivinä, ja myös lomapalkka kertyy normaalisti irtisanomisajalta.

Kuinka pitkä irtisanomisaika työnantajalla on 2026?

Työnantajan irtisanomisaika määräytyy työsuhteen keston perusteella (TSL 6:3): alle 1 vuosi → 14 päivää, 1–4 vuotta → 1 kk, 4–8 vuotta → 2 kk, 8–12 vuotta → 4 kk, yli 12 vuotta → 6 kk. Työehtosopimus voi määrätä pidemmistä irtisanomisajoista.

Kuinka pitkä irtisanomisaika työntekijällä on 2026?

Työntekijän irtisanomisaika on lyhyempi kuin työnantajan (TSL 6:3): alle 5 vuotta työsuhteessa → 14 päivää, yli 5 vuotta → 1 kk. Koeajalla ei ole irtisanomisaikaa — sopimus päättyy ilmoituspäivästä.

Voinko saada irtisanomisajan palkkaa ilman työntekovelvoitetta?

Kyllä, jos työnantaja vapauttaa sinut työntekovelvoitteesta (ns. gardening leave). Työnantaja voi päättää, ettei halua työsuorituksia irtisanomisaikana, mutta palkanmaksuvelvollisuus säilyy. Työntekijällä on tällöin vapaus ottaa vastaan uusi työ, ellei työsopimuksessa ole kilpailukieltoa.

Pitääkö irtisanomisajan palkasta maksaa lomapäivät ja lomarahat?

Kyllä. Irtisanomisaika on täysimääräistä työaikaa palkka- ja lomaoikeuksien kannalta. Vuosilomaa kertyy normaalisti (Vuosilomalaki 162/2005), ja lomaraha maksetaan samoilla perusteilla kuin aikaisemmin työsuhteen aikana. Pitämättömät lomapäivät korvataan lomakorvauksena työsuhteen päättyessä.

Mitä tarkoittaa korvaus irtisanomisajan puuttumisesta?

Jos työnantaja irtisanoo ilman lainmukaista irtisanomisaikaa ja purkuperustetta ei ole, työntekijällä on oikeus **täyteen palkkaan** koko jäljellä olevan irtisanomisajan ajalta (TSL 6:4). Tämä on eri asia kuin korvaus perusteettomasta irtisanomisesta (TSL 12:2), joka on 3–24 kuukauden palkka.