Työsopimus 2026 – mallipohja ja vähimmäisehdot

Työsopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus työn tekemisestä palkkaa vastaan. Se on työsuhteen perusta ja määrittää molempien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet.

Huomautus: Tämä artikkeli on yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa. Konsultoi tarvittaessa lakimiestä.

Oikeudellinen perusta: Työsopimuslaki (55/2001), Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (1333/2021), Vuosilomalaki (162/2005).

Tässä oppaassa käsitellään työsopimuksen pakolliset tiedot, mallipohja, koeaika, irtisanomisajat ja useita erityistilanteita. Käymme läpi myös työsopimuksen perusperiaatteet ja niiden käytännön merkityksen.

Työsopimuksen pakolliset tiedot

Työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukaan työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Velvollisuus koskee työsuhteita, jotka kestävät yli kuukauden.

Selvityksestä on käytävä ilmi vähintään seuraavat tiedot:

Työnantajan ja työntekijän kotipaikka tai toimipaikka
Työsuhteen alkamispäivä
Määräaikaisen työsuhteen kesto ja peruste määräaikaisuudelle
Koeaika
Pääasiallinen työskentelypaikka tai periaatteet, joiden mukaan työskentelypaikka määräytyy
Työntekijän pääasialliset työtehtävät
Sovellettava työehtosopimus
Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi
Säännöllinen työaika
Vuosiloman määräytyminen
Irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste

Kirjallinen selvitys on annettava viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Jos jokin ehto muuttuu, uusi selvitys on annettava kuukauden kuluessa muutoksesta.

Työsopimuksen mallipohja

Alla on esitetty työsopimuksen keskeinen rakenne. Tämä on yleinen mallipohja, tarkistuta lopullinen sopimus aina lakimiehellä.

TYÖSOPIMUS

Työnantaja: [Yrityksen nimi], Y-tunnus [xxx], [osoite]

Työntekijä: [Nimi], henkilötunnus [xxx], [osoite]

1. Työsuhteen alkaminen ja luonne

Työsopimus on voimassa toistaiseksi / määräaikaisena [pp.kk.vvvv] asti.

Määräaikaisuuden peruste: [esim. sijaisuus / projekti / kausiluonteisuus]

Koeaika: [1–6 kuukautta] / Ei koeaikaa

2. Työskentelypaikka ja tehtävät

Pääasiallinen työskentelypaikka: [osoite tai “etätyö”]

Tehtävänimike ja pääasialliset tehtävät: [kuvaus]

3. Työaika

Säännöllinen työaika: [esim. 37,5 h / viikko] tai [osa-aikainen, [X] h / viikko]

Sovellettava työaikajärjestely: [esim. liukuva työaika, vuorotyö]

4. Palkka ja sen maksaminen

Kuukausipalkka: [X] euroa / Tuntipalkka: [X] euroa / tunti

Mahdolliset lisät: [esim. iltalisä, ylityökorvaukset]

Palkanmaksukausi: [kerran/kaksi kertaa kuukaudessa], maksuaika: [päivä]

5. Vuosiloma

Vuosiloma määräytyy Vuosilomalain (162/2005) mukaisesti.

6. Irtisanomisaika

Työsopimuslain 6 luvun mukaiset irtisanomisajat / [erikseen sovittu irtisanomisaika, enintään 6 kk]

7. Sovellettava työehtosopimus

Työsuhteessa noudatetaan [alan TES:n nimi] -työehtosopimusta / yleissitovaa TES:ä.

Koeaika

Koeajasta voidaan sopia työsopimuksessa. Sen enimmäispituus on 6 kuukautta (TSL 1:4 §). Koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa työsopimuksen välittömästi ilman irtisanomisaikaa.

Purkaminen ei kuitenkaan saa tapahtua syrjivällä tai muuten koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella. Työnantajan on ilmoitettava koeajan pituus selkeästi sopimuksessa.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet sopimuksen kestosta. Esimerkiksi neljän kuukauden määräaikaisessa sopimuksessa koeaika voi olla enintään kaksi kuukautta.

Irtisanomisajat

Työsopimuslain 6 luvun mukaiset irtisanomisajat työnantajalle ovat:

Työsuhteen kesto	Irtisanomisaika
enintään 1 vuosi	14 päivää
1–4 vuotta	1 kuukausi
4–8 vuotta	2 kuukautta
8–12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

Työntekijän irtisanomisaika on 14 päivää, kun työsuhde on kestänyt enintään 5 vuotta, ja 1 kuukausi sitä pitemmissä työsuhteissa (TSL 6:3 §). Lisätietoja irtisanomisesta löydät artikkelista irtisanominen pienyrittäjälle. Irtisanomisaikojen tarkat laskelmat eri tilanteissa: irtisanomisajat 2026.

Määräaikainen työsopimus ja ketjuttamiskielto

Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää aina perusteltua syytä (TSL 1:3 §). Tyypillisiä perusteita ovat sijaisuus, projektiluonteinen työ ja kausiluonteinen työ.

Työnantaja ei saa käyttää toistuvia määräaikaisia sopimuksia pysyvän työvoiman tarpeen kattamiseen. Tätä kutsutaan ketjuttamiskielloksi. Jos työnantaja solmii peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia ilman perusteltua syytä, työsuhteen katsotaan muuttuvan toistaiseksi voimassa olevaksi.

Ketjuttamiskielto suojaa erityisesti työntekijän asemaa. Toistuvista määräaikaisista sopimuksista voi seurata työntekijälle oikeus vaatia työsuhteen vakinaistamista. Lisätietoja löydät määräaikaisen työsopimuksen säännöistä.

Määräaikaisuuden peruste on kirjattava työsopimukseen. Jos perustetta ei ole kirjattu, työsuhde tulkitaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Työnantajan on syytä dokumentoida peruste huolellisesti.

Nollatuntisopimus ja vaihteleva työaika

Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan työsopimusta, jossa vähimmäistyöaika on nolla tuntia (TSL 1:11 §). Tällaisessa sopimuksessa työnantaja ei takaa vähimmäistyötunteja.

Vuonna 2022 voimaan tulleet muutokset paransivat nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa. Työnantajan on tarkasteltava toteutunutta työaikaa vähintään 12 kuukauden välein. Jos toteutunut työaika ylittää sovitun vähimmäismäärän, työnantajan on tarjottava sopimusta, joka vastaa todellista työaikaa.

Nollatuntisopimuksessa on huomioitava myös sairausajan palkka. Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon tai siitä on muuten sovittu. Pelkkä nollatuntisopimus ei poista oikeutta sairausajan palkkaan.

Työnantajan on lisäksi ilmoitettava viitetunnit tai viikonpäivät, joina työtä voidaan teettää. Tämä auttaa työntekijää ennakoimaan työaikojaan.

Etätyöehto työsopimuksessa

Etätyön yleistyminen on tehnyt etätyöehdosta merkittävän osan työsopimusta. Vuonna 2026 yhä useampi työsopimus sisältää kirjauksen etätyömahdollisuudesta.

Etätyöehdossa on suositeltavaa kirjata työskentelypaikka, etätyöpäivien lukumäärä ja mahdolliset kustannusvastuut. Työnantaja vastaa työturvallisuudesta myös etätyössä työturvallisuuslain (738/2002) nojalla.

Työsopimukseen on hyvä kirjata, kattaako työnantaja ergonomiset välineet tai tietoliikenneyhteyden kustannukset. Selkeä kirjaus ehkäisee myöhempiä erimielisyyksiä. Tarkemmin etätyön järjestämisestä kerrotaan artikkelissa etätyösopimus ja työsuojelu.

Etätyöehdon muuttaminen jälkikäteen vaatii molempien osapuolten suostumuksen. Työnantaja ei voi yksipuolisesti poistaa etätyömahdollisuutta, jos se on kirjattu työsopimukseen olennaisena ehtona.

Liikesalaisuus ja kilpailukielto

Työntekijällä on lain nojalla velvollisuus olla paljastamatta työnantajan liikesalaisuuksia (TSL 3:4 §). Tämä velvollisuus on voimassa koko työsuhteen ajan ilman erillistä sopimusehtoa.

Kilpailukieltosopimuksesta säädetään TSL 3:5 §:ssä. Kilpailukielto rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä kilpailijan palvelukseen tai perustaa kilpaileva yritys työsuhteen päättymisen jälkeen.

Kilpailukiellon enimmäiskesto on 12 kuukautta työsuhteen päättymisestä. Vuonna 2022 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä työnantajan on maksettava korvausta kilpailukiellon ajalta. Korvauksen suuruus riippuu rajoitusajan pituudesta.

Jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, korvaus on vähintään 40 prosenttia palkasta. Yli kuuden kuukauden rajoitusajalta korvaus on vähintään 60 prosenttia. Kilpailukielto ei sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.

Kilpailukiellon edellytyksenä on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. Pelkkä kilpailun rajoittaminen ei riitä perusteeksi.

Työsopimuksen muuttaminen jälkikäteen

Työsopimuksen ehtoja voidaan muuttaa jälkikäteen molempien osapuolten yhteisellä sopimuksella. Yksipuolinen muuttaminen on mahdollista vain rajatuissa tilanteissa.

Työnantaja voi muuttaa työsopimuksen ehtoja yksipuolisesti ainoastaan irtisanomisperusteella. Tällöin muutos tulee voimaan irtisanomisajan kuluttua. Esimerkiksi palkan alentaminen tai tehtävänkuvan olennainen muutos edellyttää irtisanomisperustetta.

Vähäiset muutokset, jotka kuuluvat työnantajan direktio-oikeuteen, eivät edellytä sopimuksen muuttamista. Työnantaja voi esimerkiksi tarkentaa työtehtäviä tehtävänkuvan puitteissa.

Muutoksista on suositeltavaa laatia kirjallinen liite alkuperäiseen työsopimukseen. Liitteessä yksilöidään muuttuneet ehdot, voimaantulopäivä ja molempien osapuolten allekirjoitukset. Lisätietoja työsopimuksen perusteista löydät työsopimuksen ABC:stä.

Yleisimmät virheet työsopimuksessa

Monet työnantajat tekevät työsopimukseen virheitä, jotka voivat johtaa riitatilanteisiin. Alla on yleisimmät ongelmat ja niiden välttäminen.

Puuttuva määräaikaisuuden peruste

Määräaikaisen työsopimuksen peruste jää usein kirjaamatta. Ilman kirjattua perustetta sopimus tulkitaan toistaiseksi voimassa olevaksi, mikä voi tulla työnantajalle yllätyksenä.

Koeajan ylittäminen

Koeajaksi sovitaan toisinaan yli kuusi kuukautta. Lain ylittävä koeaikaehto on mitätön siltä osin kuin se ylittää enimmäisajan. Työntekijä voi tällöin vedota lain mukaiseen enimmäiskestoon.

Työtehtävien epämääräinen kuvaus

Työsopimuksessa todetaan usein pelkästään “yleiset toimistotyöt” tai vastaava epämääräinen kuvaus. Liian laaja tehtävänkuvaus voi aiheuttaa erimielisyyksiä siitä, mitä työnantaja voi edellyttää.

Puuttuva työehtosopimuksen maininta

Sovellettava työehtosopimus on ilmoitettava työsopimuksessa. Sen puuttuminen ei vapauta työnantajaa noudattamasta yleissitovaa työehtosopimusta, mutta voi aiheuttaa epäselvyyttä.

Irtisanomisajan virheellinen kirjaus

Työsopimuksessa sovittu irtisanomisaika ei saa olla lyhyempi kuin Työsopimuslain mukainen vähimmäisaika. Jos sopimukseen kirjataan lakia lyhyempi irtisanomisaika, sovelletaan lain mukaista aikaa. Lisätietoja irtisanomisajan palkasta löydät irtisanomisajan palkka -artikkelista.

Kilpailukiellon korvauksen puuttuminen

Vuoden 2022 lakimuutoksen jälkeen kilpailukieltoon on liitettävä korvausta koskeva ehto. Ilman korvausta kilpailukieltoehto ei välttämättä sido työntekijää.

Työnantajan kirjanpitovelvollisuudet

Työnantajan on pidettävä palkkakirjanpitoa (Kirjanpitolaki 1336/1997, Ennakkoperintälaki 1118/1996). Palkkakortti on laadittava jokaiselle työntekijälle.

Palkkakortti sisältää tiedot maksetuista palkoista, ennakonpidätyksistä ja sosiaalivakuutusmaksuista. Työnantajan on säilytettävä palkkakirjanpito vähintään kymmenen vuotta tilikauden päättymisestä.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) verkkosivuilta löytyy ajantasaista ohjeistusta työnantajan velvollisuuksista.

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto

Työsopimuslain 2:2 §:n mukaan työnantajan on kohdeltava kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) kieltää syrjinnän muun muassa iän, etnisen alkuperän, uskonnon, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

Työsopimuksen ehdot eivät saa asettaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Esimerkiksi palkkaerot samasta työstä ovat sallittuja vain, jos niille on objektiivinen peruste, kuten kokemus tai koulutus.

Syrjintäkielto koskee kaikkia työsuhteen vaiheita rekrytoinnista työsuhteen päättymiseen. Työnantajan on hyvä varmistaa, että työsopimuksen ehdot ovat yhdenmukaiset koko henkilöstölle.

Yhteenveto työnantajalle

Työsopimuksen huolellinen laatiminen suojaa sekä työnantajaa että työntekijää. Tärkeimmät muistisäännöt ovat seuraavat.

Kirjaa kaikki olennaiset ehdot kirjallisesti: työtehtävät, palkka, työaika ja sovellettava TES. Varmista, että määräaikaisuuden peruste on dokumentoitu, jos kyseessä ei ole toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Tarkista kilpailukieltoehdon korvausvelvollisuus ja koeajan enimmäispituus. Pidä työsopimuspohja ajan tasalla lakimuutosten mukaan.

Käytä työsopimuksen liitettä, kun ehtoja muutetaan jälkikäteen. Säilytä kaikki sopimukset ja liitteet huolellisesti.

Päivitetty: 7. huhtikuuta 2026. Tiedot perustuvat Työsopimuslakiin (55/2001) ja sen muutoksiin. Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa oikeudellista neuvontaa.

Usein kysyttyä

Onko työsopimus tehtävä kirjallisena?

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Käytännössä kirjallinen muoto on suositeltava, sillä se estää tulkintaerimielisyydet. Työnantajan on Työsopimuslain 2:4 §:n mukaan annettava kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista, jos työsuhde kestää yli kuukauden.

Mitä tietoja työsopimuksessa on oltava?

Työsopimuslain mukaan keskeisiä ehtoja ovat: työnantajan ja työntekijän tiedot, työsuhteen alkamispäivä, määräaikaisuuden peruste (jos sovellettavissa), pääasiallinen työskentelypaikka, työntekijän pääasialliset tehtävät, sovellettava työehtosopimus, palkka ja palkanmaksukausi, säännöllinen työaika sekä vuosiloman määräytyminen.

Kuinka pitkä koeaika työsopimuksessa saa olla?

Koeaika saa olla enintään 6 kuukautta (Työsopimuslaki 1:4 §). Määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika saa olla enintään puolet sopimuksen kestosta, kuitenkin enintään 6 kuukautta. Koeaikana kumpi tahansa osapuoli voi purkaa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa.

Millä perusteilla työsopimus voidaan irtisanoa?

Työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen joko henkilöstä johtuvasta syystä (TS 7:2 §) tai tuotannollisista ja taloudellisista syistä (TS 7:3 §). Henkilöstä johtuvan syyn on oltava asiallinen ja painava. Tuotannollisista syistä irtisanominen edellyttää, että työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Voiko työsopimuksen tehdä suullisesti?

Kyllä, suullinen työsopimus on laillisesti pätevä. Käytännössä se on kuitenkin ongelmallinen, koska ehdoista voi syntyä riitaa. Työnantaja on velvollinen antamaan kirjallisen selvityksen työsuhteen ehdoista, vaikka sopimus tehtäisiinkin suullisesti.