Irtisanomisaika 2026 – oikeudet ja velvoitteet

Irtisanomisaika määräytyy Suomessa ensisijaisesti työsuhteen keston ja Työsopimuslain (55/2001) 6 luvun 3 §:n perusteella. Työnantajan ja työntekijän irtisanomisajat eroavat toisistaan, ja lisäksi sovellettava työehtosopimus voi tuoda poikkeuksia.

Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa yksittäistilanteiden oikeudellista neuvontaa.

1. Oikeudellinen perusta: TSL 55/2001

Irtisanomisajoista säädetään Työsopimuslain (55/2001) 6 luvussa. Säädös on pakottava: työsopimuksella ei voi sopia lakia lyhyemmistä irtisanomisajoista tavalla, joka heikentää vain toista osapuolta.

Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomisilmoituksen antamispäivästä tai seuraavasta päivästä riippuen sovellettavan TES:n ehdoista. Ilman TES-määräystä Finlexin mukainen laki pätee suoraan.

1.1 Työnantajan irtisanomisajat

Työnantajan irtisanomisaika määräytyy työsuhteen keston mukaan seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Työnantajan irtisanomisaika
Alle 1 vuosi	14 päivää
1–4 vuotta	1 kuukausi
4–8 vuotta	2 kuukautta
8–12 vuotta	4 kuukautta
Yli 12 vuotta	6 kuukautta

Laskennassa käytetään jatkuvaa työsuhteen kokonaiskestoa. Jos työsuhde on ollut katkonainen, tilannetta arvioidaan tapauskohtaisesti.

1.2 Työntekijän irtisanomisajat

Työntekijän irtisanomisaika on lain mukaan lyhyempi kuin työnantajan:

Työsuhteen kesto	Työntekijän irtisanomisaika
Alle 5 vuotta	14 päivää
Vähintään 5 vuotta	1 kuukausi

Tätä ei voida sopia työntekijän vahingoksi siten, että pelkästään hänen irtisanomisaikansa pitenisi. TES voi kuitenkin pidentää myös työntekijän irtisanomisaikaa.

2. Koeajan irtisanominen

Koeajalla (TSL 1:4) irtisanomisaikaa ei ole lainkaan. Kumpi tahansa osapuoli voi purkaa työsopimuksen koeaikana ilman irtisanomisaikaa.

Koeaika on enintään 6 kuukautta. Jos työsopimus tehdään määräaikaisena, koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Koeajan purku ei saa perustua syrjivään syyhyn. Esimerkiksi raskaus ei ole koeajan purulle hyväksyttävä peruste, ja siihen vetoaminen johtaa erityisen ankaraan korvausvastuuseen.

3. Irtisanomisaika ja palkanmaksu

3.1 Irtisanomisajan palkan velvollisuus

Työnantajan on maksettava palkkaa koko irtisanomisajan, vaikka hän vapauttaisi työntekijän työvelvollisuudesta. Palkanmaksuvelvollisuus ei lakkaa, vaikka työsuhde päättyisi työnantajan aloitteesta.

Jos työnantaja päättää työsuhteen ennen irtisanomisajan päättymistä, hän on velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkan kokonaisuudessaan.

3.2 Ylityöt ja lomakorvaukset

Irtisanomisaikana kertyy myös vuosilomaa normaalisti. Työsuhteen päättyessä kertynyt pitämätön loma maksetaan lomakorvauksena.

Irtisanomisajan aikana mahdollisesti tehtävistä ylitöistä maksetaan normaalien ylityökorvausten mukaisesti. Tarkemmat tiedot löydät artikkelista Irtisanomisajan palkka.

4. TES ja irtisanomisaika

Monilla toimialoilla on voimassa työehtosopimus (TES), joka saattaa sisältää laista poikkeavia irtisanomisaikoja. TES voi pidentää sekä työnantajan että työntekijän irtisanomisaikoja.

Työnantajan on aina tarkistettava sovellettava TES ennen irtisanomispäätöstä. Yleisimmät toimialat, joilla TES sisältää pidennettyjä irtisanomisaikoja:

• Rakennusala: työnantajan irtisanomisaika voi olla jopa 3 kuukautta lyhyemmissäkin työsuhteissa
• Kaupan ala: TES sisältää usein yksityiskohtaisempia säännöksiä
• Kuljetus: liikenteen alan TES poikkeaa lakisääteisestä

TES:n ehtoihin pääset tutustumaan Finlexin normikokoelmasta.

5. Irtisanomisajan alkaminen

Irtisanomisaika alkaa irtisanomisilmoituksen antopäivää seuraavasta päivästä, ellei sovellettava TES toisin määrää. Käytännössä:

• Kirjallinen irtisanomisilmoitus annetaan esimerkiksi maanantaina 12. tammikuuta
• Irtisanomisaika alkaa tiistaina 13. tammikuuta
• Jos irtisanomisaika on 1 kuukausi, työsuhde päättyy 13. helmikuuta

Irtisanominen on viisainta toimittaa kirjallisena. Vaikka laki ei sitä vaadi, kirjallinen dokumentti suojaa molempia osapuolia mahdollisessa riitatilanteessa.

6. Käytännön toimintaohjeet

Ennen irtisanomista

• Tarkista työsuhteen kokonaiskesto (laske irtisanomisaika taulukosta)
• Tarkista sovellettava TES mahdollisten pidempien irtisanomisaikojen varalta
• Laske irtisanomisajan päättymispäivä ja merkitse se kalenteriin
• Varmista, että irtisanomisilmoitus tehdään kirjallisena
• Tarkista TES:n mahdolliset erityisvaatimukset ilmoitusmenettelylle

Hälytysmerkit

Jos irtisanomisajan aikana ilmenee näitä tilanteita, toimi välittömästi:

• Epäselvyys TES:n soveltamisesta omaan toimialaan: konsultoi työnantajaliittoa tai juridista neuvontaa
• Työnantaja kieltäytyy maksamasta irtisanomisajan palkkaa: ota yhteyttä Tyosuojelu.fi-viranomaiseen
• Irtisanomisaika vaikuttaa epätavallisen lyhyeltä: pyydä perusteet kirjallisena

Koeaikairtisanominen: säännöt

Koeajasta säädetään Työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 4 §:ssä. Koeaika voidaan sopia enintään 6 kuukaudeksi. Määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika saa olla enintään puolet sopimuksen kestosta.

Koeajalla työsuhde voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa välittömin vaikutuksin. Purkamiselle ei tarvita erityistä perustetta, mutta se ei saa perustua syrjivään syyhyn. Kiellettyä on purkaa työsuhde koeajalla esimerkiksi raskauden, etnisen taustan tai uskonnon perusteella.

Koeaikapurku on tehtävä kirjallisesti. Työnantajan on ilmoitettava koeajan purusta selkeästi ja viivytyksettä. Kirjallinen dokumentti suojaa molempia osapuolia, vaikka laki ei sitä nimenomaisesti koeajalla vaadi.

Hälytysmerkit koeaikapurussa: Jos työnantajan esittämä syy koeajan purulle on epäuskottava tai purkaminen osuu ajallisesti merkittävän tapahtuman (raskausilmoitus, sairaslomailmoitus) yhteyteen, kyse voi olla syrjinnästä. Tällöin työnantajalle voi syntyä korvausvelvollisuus tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain nojalla.

Määräaikaisen työsuhteen päättäminen

Määräaikaista työsopimusta ei pääsääntöisesti voi irtisanoa kesken sopimuskauden. Se päättyy sovitun määräajan umpeuduttua automaattisesti ilman irtisanomisilmoitusta. Tämä perustuu Työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 3 §:ään.

Jos työnantaja haluaa irtisanomisoikeuden kesken sopimuskauden, siitä on sovittava nimenomaisesti työsopimuksessa. Irtisanomismahdollisuudesta ja sitä koskevasta irtisanomisajasta on käytävä selkeästi ilmi sopimuksessa.

Työnantajan vastuut määräaikaisen päättyessä ennenaikaisesti:

Jos työnantaja päättää määräaikaisen työsuhteen ennenaikaisesti ilman sopimuksessa olevaa irtisanomislauseketta, hän on velvollinen maksamaan palkan jäljellä olevalta sopimusajalta. Tämä on merkittävä taloudellinen riski työnantajalle, joka ei ole kirjannut irtisanomisehtoa sopimukseen.

Peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia on myös rajoitettu. Jos työnantaja ketjuttaa määräaikaisia sopimuksia ilman asiallista perustetta, niistä voidaan katsoa syntyneen toistaiseksi voimassa oleva työsopimus (TSL 1:3.2 mom.).

Poikkeukset irtisanomisaikavelvoitteeseen

Irtisanomisaikasääntelystä on laissa ja käytännössä tiettyjä poikkeuksia, jotka on hyvä tunnistaa.

Työsopimuksen purkaminen (ei irtisanominen): Työsopimus voidaan purkaa päättymään välittömästi, jos toinen osapuoli on rikkonut työsopimuksen ehtoja erittäin vakavasti (TSL 8 luku). Tämä edellyttää painavaa syytä, kuten rehellisyysvelvollisuuden törkeää rikkomista tai sellaista työsopimuksen rikkomista, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan verran. Työsopimuksen purkaminen on oikeudellisesti eri asia kuin irtisanominen: purussa ei ole irtisanomisaikaa eikä irtisanomisajan palkkaoikeutta.

Koeaika: Koeajalla irtisanomisaikaa ei ole, kuten edellä kuvattu.

Molemminpuolinen sopimus: Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen päättämisestä haluamallaan tavalla. Jos molemmat haluavat päättää työsuhteen ilman irtisanomisaikaa, se on mahdollista. Sopimusta on suositeltavaa dokumentoida kirjallisesti väärinkäsitysten välttämiseksi.

Tuotannolliset ja taloudelliset perusteet YT-menettelyssä: Laajemmissa irtisanomisissa työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain (1333/2021) mukaista neuvottelumenettelyä ennen irtisanomispäätöstä. Menettely ei poista irtisanomisaikaa, mutta sen laiminlyönti johtaa hyvityssanktioihin.

Lähteet ja viralliset linkit

• Työsopimuslaki (55/2001), Finlex
• Tyosuojelu.fi: työsopimuksen päättäminen
• Yhteistoimintalaki (1333/2021), Finlex

Luvut perustuvat tilanteeseen 2026. Tarkista ajantasaiset luvut Finlexistä tai työnantajaliitostasi.

---

Liittyvät artikkelit: Irtisanominen pienyrittäjälle 2026 | Irtisanomisajan palkka