Perintä yrittäjälle: maksamaton lasku 2026

Maksamaton lasku on jokaisen yrittäjän riski. Suomessa yritykset kirjaavat luottotappioita vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla, ja pienyrittäjille jo muutaman tuhannen euron saamatta jäänyt lasku voi olla merkittävä taloudellinen isku. Hyvä uutinen on, että laki tarjoaa selkeän perintäprosessin.

Perintäprosessissa on kolme vaihetta: vapaaehtoinen perintä, oikeudellinen perintä ja ulosotto. Jokainen vaihe on askel lähemmäs pakkomaksua, mutta myös kalliimpaa ja hitaampaa. Oikea-aikainen toiminta varhaisessa vaiheessa säästää aikaa ja rahaa.

Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa yksittäistilanteiden oikeudellista neuvontaa.

1. Oikeudellinen perusta

Perintäprosessin säädöspohja muodostuu useammasta laista. Perintälaki (513/1999) sääntelee vapaaehtoista perintää ja sen kulurajoja. Ulosottokaaressa (705/2007) säädetään pakkoperinnästä. Laki velan vanhentumisesta (728/2003) määrittää sen, milloin oikeus saatavaan raukeaa kokonaan.

1.1 Laki saatavien perinnästä (513/1999)

Perintälaki suojaa velallista kohtuuttomilta perintätoimilta. Se rajoittaa perintäkulujen enimmäismäärät, kieltää harhaanjohtavan tai sopimattoman perinnän ja asettaa vähimmäisaikarajat maksumuistutusten välille.

Lailla on merkitystä myös velkojalle. Perintälain vastainen menettely voi johtaa siihen, ettei perintäkuluja voi periä velalliselta. Tästä syystä on tärkeää noudattaa lain asettamia muotovaatimuksia.

1.2 Saatavan vanhentuminen

Yleinen vanhentumisaika on 3 vuotta laskun eräpäivästä (laki velan vanhentumisesta 728/2003). Vanhentuminen katkeaa kirjallisella maksuvaatimuksella tai oikeudellisella toimella. Katkeamisen jälkeen 3 vuoden aika alkaa alusta.

Tuomioistuimen vahvistaman saatavan vanhentumisaika on 5 vuotta, poikkeustapauksissa 10 vuotta. Tämä on tärkeä syy viedä vanha saatava käräjäoikeuteen ennen kuin 3 vuoden yleinen aika umpeutuu.

2. Vapaaehtoinen perintä

Vapaaehtoinen perintä on aina ensimmäinen askel. Se on edullista, nopeaa ja säilyttää asiakassuhteen parhaiten. Lain mukainen järjestys on maksumuistutus, sitten perintäkirje.

2.1 Maksumuistutus

Maksumuistutus lähetetään, kun lasku on erääntynyt maksamatta. Muistutuksen voi lähettää sähköpostilla, tekstiviestillä tai kirjeenä. Kuluttajilta voi periä muistutuksesta enintään 5 euroa, yrityksiltä kulua ei ole rajoitettu.

Maksumuistutuksen jälkeen on annettava kohtuullinen maksuaika ennen seuraavaa toimenpidettä. Kuluttajaperinnässä tämä tarkoittaa käytännössä vähintään 14 vuorokautta. B2B-perinnässä aikarajan voi sopia vapaammin.

2.2 Perintäkulut 2026

Perintälain mukainen kulujen enimmäismäärä kuluttajasaatavissa on seuraava:

Saatavan määrä	Enimmäisperintäkulu (kuluttaja)
Alle 100 €	14 €
100-1 000 €	24 €
Yli 1 000 €	50 €

Yrityssaatavissa (B2B) kuluja ei ole rajoitettu samalla tavalla, mutta ne on oltava kohtuullisia suhteessa perintätoimeen. Lisäksi viivästyskorko lasketaan lakisääteisen viitekoron mukaan (korkolaki 633/1982).

3. Oikeudellinen perintä

Jos vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta, seuraava vaihe on oikeudellinen perintä. Tämä tarkoittaa haastehakemuksen toimittamista käräjäoikeudelle. Oikeudellinen perintä on hitaampaa ja kalliimpaa, mutta tuottaa täytäntöönpanokelpoisen tuomion.

3.1 Summaarinen menettely

Riidattomat saatavat käsitellään summaarisessa menettelyssä, joka on nopea ja edullinen. Jos velallinen ei vastaa haasteeseen määräajassa, tuomioistuin antaa yksipuolisen tuomion. Tällöin asian käsittely kestää tyypillisesti 1-3 kuukautta.

Summaarinen menettely sopii tilanteisiin, joissa velallinen ei kiistä velkaansa. Jos velallinen riitauttaa saatavan, asia siirtyy laajempaan prosessiin, jossa voidaan tarvita asianajajaa ja oikeudenkäyntikulut kasvavat.

3.2 Haastehakemuksen kustannukset

Oikeudenkäyntimaksu käräjäoikeudessa on summaarisessa menettelyssä 86 euroa, kun saatava on alle 1 000 euroa. Yli 1 000 euron saatavista maksu on 173 euroa. Nämä kulut voi periä velalliselta, jos tämä häviää asian.

Oikeusavusta aiheutuvat lisäkustannukset vaihtelevat. Pieniä saatavia kannattaa periä itse suoraan käräjäoikeuteen, sillä asianajajan palkkio voi ylittää perityn summan.

Lisätietoa yritysmuodon valinnasta ja vastuista löydät osakeyhtiön perustaminen 2026 -oppaasta.

4. Ulosotto

4.1 Ulosottomenettely

Ulosotto käynnistyy hakemuksella Ulosottolaitokselle sen jälkeen, kun käräjäoikeuden tuomio on saatu. Tuomio on ulosottoperuste. Ulosottomies selvittää velallisen varat ja tulouttaa saatavan pakolla.

Ulosottolaitoksella on laajat toimivaltuudet. Se voi ulosmitata palkan, eläkkeen, pankkitilin saldon ja irtaimen tai kiinteän omaisuuden. Velalliselle jätetään kuitenkin suojaosuus välttämättömiin elinkustannuksiin.

4.2 Luottotietojen menetys

Ulosotto johtaa yleensä luottotietojen menetykseen. Yksipuolinen tuomio tai ulosottomerkintä näkyvät luottotietorekisterissä ja voivat vaikeuttaa velallisen lainansaantia ja sopimuksentekoa vuosiksi.

Yrittäjän näkökulmasta tämä on sekä paine velalliselle että syy harkita perinnän ajoitusta. Asiakas, joka saa maksuhäiriömerkinnän, voi menettää muutkin sopimuksensa ja liiketoimintakykynsä. Joskus maksujärjestely on kaikille parempi vaihtoehto.

5. Perintätoimisto vai itse?

Oman perinnän etuna on kustannustehokkuus pienissä saatavissa. Haastehakemuksen voi täyttää itse käräjäoikeuden lomakkeella ja toimittaa sähköisesti. Tämä sopii, kun saatava on selkeä ja kiistaton.

Perintätoimisto kannattaa, kun saatavia on useita tai ne ovat arvoltaan suuria. Perintätoimisto hoitaa koko prosessin puolestasi, perii kulut velalliselta ja tuntee lain vaatimukset. B2B-perinnässä asiakassuhde voi olla tärkeämpi kuin yksittäinen lasku: suora neuvottelu ennen toimiston käyttöönottoa voi pelastaa asiakassuhteen.

Lakimiehen käyttö on perusteltua, jos velallinen riitauttaa saatavan. Riitautetussa asiassa oikeudenkäyntistrategia ja todistusaineiston hallinta ratkaisevat.

6. Käytännön toimintaohjeet

Perintäprosessin tarkistuslista

• Lähetä maksumuistutus heti eräpäivän jälkeen
• Odota vähintään 14 vuorokautta ennen seuraavaa toimenpidettä (kuluttaja)
• Lähetä kirjallinen perintäkirje tai toimeksianto perintätoimistolle
• Seuraa vanhentumisaikaa: katko se kirjallisella vaatimuksella tarvittaessa
• Toimita haastehakemus käräjäoikeudelle, jos vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta
• Hae ulosottoa tuomion saatuasi

Hälytysmerkit

Asiakas luvannee maksaa mutta siirtää jatkuvasti: siirry kirjalliseen perintään välittömästi. Suulliset lupaukset eivät katkaise vanhentumisaikaa.

Asiakas kiistää laskun: hanki kirjallinen näyttö sopimuksesta, toimituksesta ja laskusta ennen oikeudellista perintää.

Asiakas on konkurssissa: ilmoita saatavasi pesänhoitajalle konkurssivalvontana. Ilmoittamatta jäänyt saatava menetetään.

7. Usein kysytyt kysymykset

Milloin saatava vanhenee?

Yleinen vanhentumisaika on 3 vuotta eräpäivästä (laki velan vanhentumisesta 728/2003). Vanhentuminen katkeaa maksuvaatimuksella tai oikeustoimella. Tuomioistuimen vahvistaman saatavan vanhentumisaika on 5 tai 10 vuotta.

Kannattaako käyttää perintätoimistoa?

Perintätoimisto sopii parhaiten, kun saatavan koko ylittää 500 euroa ja maksuvaikeuksissa oleva henkilö on yksityishenkilö. B2B-perinnässä kannattaa harkita suoran yhteydenoton ja oikeudellisen perinnän väliä, koska asiakassuhde on arvokkaampaa.

Mitä maksaa haastehakemuksen jättäminen?

Summaarisessa menettelyssä käräjäoikeuden oikeudenkäyntimaksu on 86 euroa (alle 1 000 euron saatava) tai 173 euroa (yli 1 000 euroa). Jos velallinen häviää, hän korvaa yleensä kulut.

Voiko ulosottoon mennä suoraan ilman tuomioistunta?

Ei. Ulosottoon tarvitaan ensin ulosottoperuste, eli käräjäoikeuden tuomio tai yksipuolinen tuomio. Poikkeuksena ovat julkisoikeudelliset saatavat (verot, sakot), joilla on suoraan ulosottokelpoisuus.

Perintäkirjeen malli kahdessa vaiheessa

Tehokas perintä etenee vaiheittain. Alla on malli, jota voidaan soveltaa yritysten välisessä (B2B) perinnässä. Kuluttajaperinnässä perintälaki (513/1999) asettaa lisävaatimuksia muotoilulle ja kuluille.

Vaihe 1: Maksumuistutus (heti eräpäivän jälkeen)

Hyvä asiakas,

Laskumme nro [LASKUNUMERO] eräpäivälle [PÄIVÄMÄÄRÄ] summa [SUMMA €] on jäänyt maksamatta. Pyydämme suorittamaan maksun viimeistään [14 pv eräpäivästä] oheiselle tilille.

Jos lasku on jo maksettu tai asiassa on epäselvyyttä, otathan yhteyttä välittömästi.

Ystävällisin terveisin, [Yritys / Yhteyshenkilö / Yhteystiedot]

Vaihe 2: Virallinen perintäkirje (noin 14 vrk maksumuistutuksesta)

PERINTÄKIRJE: Erääntynyt saatava

Velkoja: [Yritys Oy, Y-tunnus] Velallinen: [Yritys Oy / Henkilö, Y-tunnus tai henkilötunnus] Saatava: Lasku nro [X], eräpäivä [PÄIVÄMÄÄRÄ], pääoma [SUMMA €] Viivästyskorko: [korkolain mukainen korko, ks. alla] ajalta [ALKUPVM - NYKYINEN]

Kehotamme maksamaan alla olevan summan kokonaisuudessaan [7 vrk] kuluessa tämän kirjeen päiväyksestä.

Ellei maksua suoriteta määräajassa, asia siirretään oikeudelliseen perintään, josta aiheutuu lisäkuluja.

Saatava yhteensä: [pääoma + viivästyskorko + perintäkulut] €

Tilinumero: [IBAN]

[Yritys Oy | Osoite | Sähköposti | Puhelin]

Muistuta kirjeessä aina saatavan vanhentumisesta, jos lähellä 3 vuoden rajaa. Kirjallinen perintävaatimus katkaisee vanhentumisajan.

Summaarinen oikeudenkäyntiprosessi

Summaarinen menettely on nopein reitti tuomioistuimeen riidattomissa velka-asioissa. Se perustuu oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 5 luvun säännöksiin.

Haastehakemuksen sisältö: Haastehakemus toimitetaan sähköisesti käräjäoikeudelle. Hakemuksessa yksilöidään: velkojan ja velallisen tiedot, saatavan peruste (lasku, sopimus), pääoma, viivästyskorko laskettuna ja oikeudenkäyntikulut. Asiakirjanäyttö (kopio laskusta, sopimuksesta) liitetään mukaan.

Prosessin kulku:

1. Haastehakemus toimitetaan käräjäoikeudelle sähköisesti tai paperilla.
2. Käräjäoikeus lähettää haasteen velalliselle, jolla on 2–4 viikkoa vastata.
3. Jos velallinen ei vastaa: tuomioistuin antaa yksipuolisen tuomion ilman istuntoa. Tähän kuluu tyypillisesti 1–3 kuukautta hakemuksesta.
4. Jos velallinen vastaa ja riitauttaa: asia siirtyy tavalliseen riita-asiain käsittelyyn. Tällöin tarvitaan usein asianajaja ja aikataulu venyy kuukausista vuosiin.

Oikeudenkäyntimaksut 2026:

Saatavan suuruus	Oikeudenkäyntimaksu
Alle 300 €	86 €
300–1 000 €	86 €
Yli 1 000 €	173 €

Hävinnyt osapuoli korvaa vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Summaarisessa menettelyssä kulut pysyvät maltillisina, kun asianajajaa ei käytetä.

Korkolain mukaiset korkomäärät 2026

Viivästyskoron perusteet säädetään korkolaissa (633/1982). Yrittäjän on tärkeää tuntea nämä rajat, jotta viivästyskorko lasketaan oikein perintäkirjeeseen ja haastehakemukseen.

Viivästyskorko (633/1982, 4 §): Viivästyskorko lasketaan Euroopan keskuspankin viitekorosta lisättynä 8 prosenttiyksikköä. EKP:n viitekorko tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa (1.1. ja 1.7.). Vuoden 2026 alkupuolella viitekorko on laskemassa 2025 korkeista tasoista.

Esimerkkilaskelma: jos EKP:n viitekorko on 3,15 % (tarkista ajantasainen luku), lakisääteinen viivästyskorko on 3,15 + 8 = 11,15 % vuodessa.

Sopimusperusteinen korko: Sopimuksessa voidaan sopia korkeammasta tai matalammasta korosta. Kuluttajakaupassa korko on rajoitettu: korkolaissa säädetään enimmäiskoroista.

Koron laskenta: Viivästyskorko lasketaan päiväkohtaisesti eräpäivästä maksupäivään. Kaava: pääoma × korko / 365 × päivien lukumäärä. Esimerkki: 5 000 € saatava, 90 päivää viivästys, 11 % viivästyskorko = 5 000 × 0,11 / 365 × 90 ≈ 136 €.

Ajantasainen EKP:n viitekorko löytyy korkolain Finlex-sivulta tai Suomen Pankin verkkosivuilta.

Mitä perintälaki kieltää?

Perintälaki (513/1999) suojaa velallista kohtuuttomilta perintätoimilta. Laki kieltää seuraavan:

Harhaanjohtava tiedottaminen (513/1999, 4 §): Perintää harjoitettaessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja saatavasta, seuraamuksista tai velallisen oikeusasemasta. Esimerkiksi uhkailu vangitsemisella tai omaisuuden takavarikolla ilman todellista oikeusperustetta on kiellettyä.

Perusteeton uhkailu: Ei saa uhata toimenpiteillä, joihin ei ole oikeudellista perustetta tai aietta ryhtyä. Esimerkiksi uhkailu luottotietomerkinnällä ennen kuin tuomio on annettu on lain vastaista.

Velallisen harhauttaminen kuluista: Ei saa vaatia perintäkuluja, jotka eivät ole lain tai sopimuksen mukaisia. Kuluttajaperinnässä kulujen enimmäismäärät on säädetty tarkasti.

Liiallinen yhteydenotto: Perintätoimet eivät saa aiheuttaa velalliselle kohtuutonta haittaa. Jatkuva soittelu tai kirjeenvaihto voi täyttää häirinnän tunnusmerkit.

Seuraukset perintälain rikkomisesta: Perintälain vastainen toiminta voi johtaa siihen, ettei perintäkuluja voi periä velalliselta. Vakavat rikkomukset voivat johtaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) valvontatoimiin tai siviilioikeudelliseen korvausvastuuseen.

8. Lähteet ja viralliset linkit

• Laki saatavien perinnästä (513/1999)
• Ulosottokaari (705/2007)
• Oikeus.fi: ulosotto
• Laki velan vanhentumisesta (728/2003)
• Korkolaki (633/1982)

Lue myös: Osakeyhtiön perustaminen 2026

Artikkeli perustuu perintälakiin 513/1999 | Päivitetty: 2026-05-12