Avioehto jälkikäteen 2026 – onko se mahdollista?

Moni pariskunta uskoo, että avioehto on tehtävä ennen vihkimistä tai siltä istumalta avioliiton alussa. Tämä on myytti. Avioehtosopimuksen voi tehdä jälkikäteen koska tahansa avioliiton aikana, ja se on yhä yleisempi ratkaisu erityisesti yrittäjäpuolisoille, perinnön saajille ja uusioperheille.

Tämä artikkeli on yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen yksilöllistä neuvontaa. Monimutkaisissa tilanteissa lakimiehen käyttö on suositeltavaa.

Tämä opas kertoo, miten avioehto tehdään jälkikäteen, mitä pätevä sopimus vaatii, milloin se ei enää ole mahdollinen ja mitä yleisimpiä virheitä kannattaa välttää.

Oikeudellinen perusta: Avioliittolaki (234/1929), Avioliittoasetus (1323/2019, digitaalinen rekisteröinti DVV:ssä).

Voiko avioehdon tehdä jälkikäteen?

Kyllä. Avioliittolain 42 § mukaan:

“Puolisot voivat avioliittoa ennen tai sen kestäessä tekemällään avioehtosopimuksella sopia, että kumpikaan ei ole oikeutettu saamaan tasinkoa eikä omaisuutta toisen omaisuudesta.”

Laki ei aseta aikarajaa sille, milloin avioliiton aikana avioehto on tehtävä. Se voidaan solmia:

• Jo kihlauksessa (vaikutus alkaa vasta avioliiton solmimisesta)
• Ennen vihkimistä
• Yhden tai useamman vuoden avioliiton jälkeen
• Jopa vuosikymmeniä avioliiton kestoa myöhemmin

Voimassa olevan avioehdon muuttaminen on niin ikään mahdollista. Uusi avioehto korvaa aikaisemman, kunhan molemmat puolisot allekirjoittavat ja uusi sopimus rekisteröidään DVV:ssä.

Milloin jälkikäteen ei enää onnistu?

Avioehto ei ole enää pätevä, jos:

• Avioero on jo vireillä: kun avioerohakemus on toimitettu käräjäoikeuteen, avioehtoa ei voi enää rekisteröidä omaisuuden erottelua varten.
• Toinen puoliso on kuollut: perintöasiat etenevät eri säännöillä eikä avioehtoa voida enää tehdä.
• Toinen puoliso ei suostu: avioehto on kaksipuolinen sopimus, jonka pätevyys edellyttää molempien allekirjoituksen.

Miksi avioehto tehdään jälkikäteen?

Elämäntilanteet muuttuvat. Usein avioehdon tarve syntyy vasta vuosia avioliiton solmimisen jälkeen.

Seuraavat tilanteet ovat yleisimpiä syitä hakeutua tekemään avioehtoa myöhemmin.

Yritystoiminnan aloittaminen tai kasvu

Jos toinen puoliso perustaa yrityksen tai yritystoiminta alkaa kasvaa merkittävästi, avioehto suojaa yritystä ja sen arvoa mahdollisessa avioerossa. Ilman avioehtoa yrityksen arvo voisi johtaa siihen, että yrittäjäpuoliso joutuu maksamaan tasinkoa puolisolle. Käytännössä tämä voi uhata koko yrityksen jatkuvuutta.

Lue myös: Osakassopimus ja yrityksen varallisuus, yrittäjäpuolisoille tärkeä suoja yritysomistuksessa.

Perintö tai suuri lahja

Jos toinen puoliso perii tai saa lahjaksi merkittävää omaisuutta, avioehdolla voidaan rajata se avio-oikeuden ulkopuolelle. Tämä on erityisen yleistä, jos perintö sisältää suvun vanhoja kiinteistöjä tai sukuyrityksen osakkeita, jotka halutaan pitää suvussa. Avioehdolla voidaan varmistaa, että tämä omaisuus ei päädy tasinkona toiselle osapuolelle avioerossa.

Uusioperhe ja aiempien lasten perintö

Avioehto voidaan tehdä osittaiseksi siten, että toisen puolison aiempi varallisuus pysyy avio-oikeuden ulkopuolella ja siirtyy hänen lapsilleen aiemmasta suhteesta. Esimerkiksi oma asunto tai eläkesäästöt voidaan rajata avioehdon piiriin, jolloin ne periytyvät omille lapsille eikä puolisolle. Tämä on erittäin yleinen tarve uusioperheissä.

Lue myös: Perintö- ja varallisuussuunnittelu 2026, avioehto ja perintösuunnittelu yhteensovitettuna.

Taloudellisen tilanteen muuttuminen

Pariskunnan varallisuusasema voi muuttua merkittävästi avioliiton aikana. Toinen perii, toinen saa suuren korotuksen, toinen ottaa huomattavaa yrityslainaa. Avioehtoa voidaan päivittää vastaamaan nykytilannetta koska tahansa avioliiton aikana.

Avioehdon pätevyysvaatimukset

Jotta avioehto on pätevä, sen pitää täyttää neljä vaatimusta (Avioliittolaki 43 §).

1. Kirjallinen muoto

Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti. Pelkkä suullinen sopimus tai sähköposti ei riitä. Nykypäivänä myös sähköinen allekirjoitus on mahdollinen DVV:n järjestelmässä, mutta sopimuksen on oltava dokumentoitu kirjallisesti.

2. Molempien puolisoiden allekirjoitus

Molempien puolisoiden on allekirjoitettava sopimus. Toisen puolison puolesta allekirjoittaminen on mahdollinen vain erityistapauksissa, kuten vakavan sairauden vuoksi, ja tällöin tarvitaan asianmukainen valtakirja.

3. Kaksi esteetöntä todistajaa

Allekirjoitusten oikeaksi todistaa kaksi esteetöntä todistajaa, jotka ovat paikalla samanaikaisesti allekirjoittajien kanssa. Esteellisiä ovat muun muassa puolisoiden lähisukulaiset, kuten vanhemmat, sisarukset tai lapset. Todistajien on oltava täysi-ikäisiä ja oikeustoimikelpoisia.

4. Rekisteröinti DVV:ssä

Avioehtosopimus on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon (DVV) ollakseen pätevä (Avioliittolaki 44 §). Rekisteröimätön avioehto ei ole voimassa, se on sisäisesti mitätön puolisoiden välillä ja ulkoisesti mitätön kolmansiin osapuoliin nähden.

Rekisteröintimaksu vuonna 2026 on 260 € (DVV:n maksutaulukko). Rekisteröinti voidaan tehdä henkilökohtaisesti DVV:n toimipisteessä tai sähköisesti suomi.fi-palvelussa.

Avioehtosopimuksen sisältö, kolme muotoa

Avioehto ei ole yksi yhtenäinen dokumentti. Se voidaan räätälöidä tarpeen mukaan kolmella eri tavalla.

Täydellinen avioehto

Molempien puolisoiden koko omaisuus rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle. Avioerossa kumpikaan ei saa toisen omaisuudesta osuutta. Tämä on yksinkertaisin muoto ja soveltuu tilanteisiin, joissa kumpikin haluaa pitää oman varallisuutensa täysin erillään.

Osittainen avioehto

Vain tietty omaisuus rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle. Esimerkiksi yritysosakkeet, peritty kesämökki tai nimetty pankkitili voidaan rajata ulos. Muu omaisuus jaetaan tasapuolisesti tasinkoperiaatteen mukaan.

Osittainen avioehto on joustava ratkaisu, joka sopii useimpiin käytännön tilanteisiin.

Yksipuolinen avioehto

Vain toisen puolison omaisuus tai osa siitä on avio-oikeuden ulkopuolella. Toisen puolison omaisuuteen pätee tavallinen avio-oikeus. Tämä rakenne sopii esimerkiksi tilanteisiin, joissa vain toisella on merkittävää yrittäjyysriskiä tai perintövarallisuutta.

Vaikutus myös kuolemantapauksessa

Oletusarvoisesti avioehto koskee vain avioeroa. Jos haluat, että avioehto pätee myös toisen puolison kuoleman jälkeen, tämä on kirjattava erikseen sopimukseen. Muutoin leskellä säilyy tavanomainen oikeus osituksessa.

Esimerkki-lauseke: “Tämä avioehto on voimassa myös toisen puolison kuoleman johdosta tapahtuvassa osituksessa.”

Tämä yksityiskohta jää usein kirjaamatta, mikä voi johtaa yllättäviin seurauksiin perintötilanteessa.

Mitä avioehtoon kannattaa kirjata tarkasti?

Epätarkka sanamuoto on yksi yleisimmistä syistä avioehdon kiistämiseen. Hyvä avioehtosopimus yksilöi omaisuuden mahdollisimman selkeästi.

Kirjaa sopimukseen vähintään:

• Mitä omaisuutta avioehto koskee (listaa tarvittaessa yksilöidysti: osakeyhtiön osakkeet, kiinteistötunnus jne.)
• Koskeeko avioehto myös kyseisen omaisuuden sijaan tulleita varoja (esim. jos kesämökki myydään ja rahat sijoitetaan)
• Kumpaa vai kumpaakin puolisoa avioehto koskee
• Koskeeko avioehto avioeroa, kuolemantapausta vai molempia

Avioehdon tulevaisuuden tulkinta riippuu siitä, kuinka tarkasti sopimus on muotoiltu. Epäselvissä tilanteissa tuomioistuin voi tulkita sopimuksen jomman kumman osapuolen vahingoksi.

Menettely askel askeleelta

1. Keskustele puolison kanssa. Avioehto vaatii molempien suostumuksen. Avoin keskustelu on edellytys koko prosessille.
2. Selvitä omaisuusasiat. Mitä halutaan rajata, mitä ei, milloin avioehto vaikuttaa.
3. Laadi sopimus. Yksin tai lakimiehen kanssa. Yksinkertaisessa tilanteessa DVV:n mallipohja riittää. Yrittäjille ja perintötilanteissa lakimiehen käyttö on suositeltavaa.
4. Hanki kaksi esteetöntä todistajaa. Heidän on oltava paikalla samanaikaisesti molempien puolisoiden kanssa allekirjoitushetkellä.
5. Rekisteröi DVV:ssä. Joko verkkopalvelun kautta suomi.fi:ssä tai paperisen hakemuksen kautta. Maksu 260 € (2026).
6. Säilytä kopio. Alkuperäinen jää DVV:lle. Saat rekisteröintitodistuksen, säilytä se turvallisessa paikassa.

Koko prosessi voi kestää DVV:n käsittelyajoista riippuen muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Kiireellisissä tilanteissa kannattaa tiedustella käsittelyaikoja suoraan DVV:ltä.

Yleisimmät virheet, ja miten välttää ne

Rekisteröinti unohtuu

Tämä on ylivoimaisesti yleisin virhe. Avioehto, jota ei ole rekisteröity, on täysin pätemätön riippumatta siitä, kuinka huolellisesti se on laadittu. Rekisteröinti on tehtävä ennen avioeron vireille tuloa.

Kuolemantapausta ei käsitellä

Oletusarvoisesti avioehto pätee vain avioeroon. Jos haluatte suojata varallisuuden myös kuolemantapauksessa, kirjaa tämä nimenomaisesti sopimukseen.

Lapset jäävät huomiotta

Jos aikaisempien suhteiden lapsia ei huomioida avioehdon sisällössä, perintösuunnitelma voi epäonnistua. Avioehto ja testamentti on suunniteltava yhteensovitetusti, erityisesti uusioperheissä.

Muotovirheet allekirjoituksessa

Esteelliset todistajat tai tilanne, jossa todistajat eivät ole paikalla samanaikaisesti, tekee sopimuksesta pätemättömän. Tarkista todistajien esteettömyys etukäteen.

Liian yleinen sanamuoto

Epätarkka tai liian yleinen sopimus voidaan kiistää avioerossa. Sopimuksesta tulisi käydä selkeästi ilmi, mitä omaisuutta se koskee ja millä ehdoilla.

Avioehto vai avioero-ositus, ero

On tärkeää ymmärtää, että avioehto ja avioero-ositus ovat eri asioita. Avioehto on ennakoiva sopimus, joka tehdään ennen mahdollista eroa. Ositus on puolestaan menettely, jossa puolisoiden varallisuus jaetaan avioeron tai kuoleman jälkeen.

Avioehto määrittää, mitä omaisuutta otetaan osituksessa huomioon. Jos avioehtoa ei ole, osituksessa sovelletaan täyttä tasinkoperiaatetta avioliittolain mukaisesti.

Lue myös: Avioehto ja varallisuuden suojaus 2026, kattava opas avioehdon sisällöstä ja vaihtoehdoista.

Käytännön esimerkki: yrittäjäpuoliso

Havainnollistetaan avioehdon merkitystä käytännön esimerkillä.

Matti ja Liisa ovat olleet naimisissa 8 vuotta. Matti perusti viisi vuotta sitten ohjelmistoyrityksen, joka on kasvanut merkittävästi. Yrityksen arvo on tällä hetkellä 600 000 euroa.

Ilman avioehtoa: jos pariskunta eroaa, Liisalla on avio-oikeus puoleen Matin nettovarallisuudesta. Matti saattaa joutua maksamaan Liisalle tasinkoa, joka käytännössä edellyttäisi yrityksen myymistä tai ulkopuolisen rahoituksen hankkimista.

Avioehdolla: Matti ja Liisa voivat sopia, että Matin yritysosakkeet ovat avio-oikeuden ulkopuolella. Avioerotilanteessa yritys pysyy Matilla. Muu omaisuus, kuten yhteinen asunto ja säästöt, voidaan jättää normaalin tasinkoperiaatteen piiriin.

Tässä esimerkissä osittainen avioehto palvelee molempia osapuolia: yrittäjä saa suojan liiketoiminnalleen ilman, että koko yhteinen varallisuus suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle.

Avioehto ja velkavastuu

Avioehto ei vaikuta velkavastuuseen. Kumpikin puoliso vastaa omista veloistaan aina itsenäisesti riippumatta avioehdosta.

Avioehdolla ei siis voi siirtää velkavastuuta puolisolta toiselle. Jos yrittäjäpuolisolla on yrityslainoja, ne pysyvät hänen vastuullaan avioerosta huolimatta. Tämä on tärkeä ymmärtää erityisesti tilanteissa, joissa yritystoiminta on velkaista.

Avioehdon tarkoitus on rajata omaisuuden jako, ei muuttaa velkasuhteiden rakennetta kolmansiin osapuoliin nähden.

Paljonko avioehto maksaa 2026?

Kustannukset koostuvat kahdesta osasta: sopimuksen laadinnasta ja rekisteröinnistä.

Kustannus	Hinta-arvio 2026
DVV:n rekisteröintimaksu	260 €
Itse laadittu sopimus	0 € (+ lomakekulut)
Lakimiehen laatima sopimus	200–600 €
Monimutkaiset tilanteet (yritys, perintö)	500–1 500 €

Yksinkertaisessa tilanteessa koko prosessi maksaa noin 260–300 €. Yrittäjäpuolisoiden tai merkittävää omaisuutta sisältävissä tilanteissa lakimiehen käyttö on investointi, joka voi säästää huomattavasti enemmän avioeron sattuessa.

Lue myös

• Avioehto ja varallisuuden suojaus 2026, kattava opas avioehdon sisällöstä
• Osakassopimus, opas yrittäjälle, yritysvarallisuus avioliitossa
• Perintösuunnittelu 2026, avioehto ja perintö yhteensovitettuna
• Yrittäjän lakipaketti 2026, tärkeimmät sopimukset yrittäjäperheelle

Lähteet

• Avioliittolaki 234/1929 (Finlex)
• DVV, Avioehtosopimus ja rekisteröinti
• DVV, Hinnasto 2026
• Suomi.fi, Avioehtosopimuksen rekisteröinti

---

Tämä artikkeli on yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen yksilöllistä neuvontaa. Monimutkaisissa tilanteissa (yrittäjäpuoliso, perintöasiat, kansainvälinen elementti) lakimiehen käyttö on vahvasti suositeltavaa. Tiedot päivitetty 2026-04-18.