Vuokrasopimuksen irtisanominen 2026

Vuokrasopimuksen irtisanomisaika riippuu kahdesta asiasta: siitä, kumpi osapuoli irtisanoo, ja siitä, kauanko vuokrasuhde on kestänyt. Pelkkä suullinen ilmoitus tai tekstiviesti ei riitä, laki edellyttää kirjallista menettelyä.

Tämä artikkeli on yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen tai viranomaisen yksilöllistä neuvontaa. Konsultoi tarvittaessa lakimiestä.

Oikeudellinen perusta: Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995, AHVL) ja Laki liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995, LHVL).

Irtisanomisajat sopimustyypeittäin 2026

Irtisanomisaika riippuu sopimustyypistä, vuokrasuhteen kestosta ja siitä, kumpi osapuoli irtisanoo. Alla pikakatsaus:

Sopimustyyppi	Vuokralaisen irtisanomisaika	Vuokranantajan irtisanomisaika	Erityisehdot
Toistaiseksi voimassa oleva asuinhuoneisto	1 kuukausi (AHVL 52 §)	3 kk (alle 1 v suhde) tai 6 kk (yli 1 v suhde)	Vuokranantajalla oltava lainmukainen peruste (AHVL 56 §)
Määräaikainen asuinhuoneisto	Ei irtisanomisoikeutta (ellei sopimuksessa irtisanomislauseke)	Ei irtisanomisoikeutta (ellei sopimuksessa irtisanomislauseke)	Jos kestänyt yli 3 v, vuokralainen voi irtisanoa kuin toistaiseksi voimassa olevan (AHVL 55 §)
Toistaiseksi voimassa oleva liikehuoneisto	3 kuukautta (LHVL 38 §); sopimuksessa voidaan sopia muusta	6 kk jos suhde kestänyt vähintään 1 v, muuten 3 kk	Ei vaadita irtisanomisperustetta kummaltakaan osapuolelta
Määräaikainen liikehuoneisto	Ei irtisanomisoikeutta (ellei sopimuksessa irtisanomislauseke)	Ei irtisanomisoikeutta (ellei sopimuksessa irtisanomislauseke)	Sopimuksen katsotaan jatkuvan samoin ehdoin toistaiseksi, jos siitä ei sovita kirjallisesti (LHVL 4 §)

Lähde: Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995) ja Laki liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995).

Vuokralaisen irtisanomisaika 2026

Asuinhuoneiston vuokralaisella on yhden kuukauden irtisanomisaika (AHVL 52 §). Se lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jolloin irtisanomisilmoitus on annettu.

Esimerkki: Jos annat irtisanomisilmoituksen 10. maaliskuuta, irtisanomisaika alkaa 31. maaliskuuta ja päättyy 30. huhtikuuta. Maksat siis vuokran huhtikuun loppuun asti.

Liikehuoneiston vuokralaisella irtisanomisaika on lähtökohtaisesti kolme kuukautta (LHVL 38 §). Sopimuksessa voidaan sopia lyhyemmästä tai pidemmästä ajasta.

Vuokranantajan irtisanomisaika

Vuokranantajan irtisanomisaika riippuu vuokrasuhteen kestosta:

Vuokrasuhde kestänyt	Vuokranantajan irtisanomisaika (asuinhuoneisto)
alle 1 vuosi	3 kuukautta
vähintään 1 vuosi	6 kuukautta

Liikehuoneistossa vuokranantajan irtisanomisaika on vähintään 6 kuukautta, jos vuokrasuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden. Jos vuokrasuhde on lyhyempi, irtisanomisaika on kolme kuukautta.

Vuokranantajalla on lisäksi oltava lainmukainen irtisanomisperuste. Tästä enemmän alempana.

Määräaikainen vs. toistaiseksi voimassa oleva

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa milloin tahansa noudattamalla lakisääteisiä irtisanomisaikoja. Tämä on yleisin vuokrasopimustyyppi.

Määräaikainen sopimus päättyy sovitun päivämäärän kohdalla automaattisesti. Sitä ei pääsääntöisesti voi irtisanoa kesken kauden, ellei sopimukseen ole kirjattu erillistä irtisanomislauseketta.

Jos määräaikainen sopimus on kestänyt yli 3 vuotta, asuinhuoneiston vuokralainen voi kuitenkin irtisanoa sen kuin toistaiseksi voimassa olevan (AHVL 55 §). Tämä on vuokralaista suojaava poikkeussäännös.

Irtisanomislauseke määräaikaisessa

Määräaikaiseen sopimukseen voidaan kirjata niin sanottu irtisanomislauseke. Se antaa jommallekummalle tai molemmille osapuolille oikeuden päättää sopimus ennen määräajan umpeutumista.

Lauseke on kirjattava sopimukseen selvästi. Suullinen lupaus irtisanomisoikeudesta ei sido kumpaakin osapuolta.

Purkaminen vs. irtisanominen

Purkaminen (AHVL 61 §) on poikkeuksellinen ja välitön tapa päättää vuokrasopimus vakavan sopimusrikkomuksen vuoksi. Vuokranantaja voi purkaa sopimuksen esimerkiksi jos:

Vuokralainen on olennaisesti laiminlyönyt vuokranmaksun
Asuntoa on käytetty sopimuksenvastaisesti, kuten luvaton alivuokraus
Asunnolle on aiheutettu merkittävää vahinkoa
Asunnossa harjoitetaan rikollista toimintaa tai siitä on häiriötä naapureille

Purkamiseen ei sovelleta irtisanomisaikaa. Sopimus päättyy välittömästi purkamisilmoituksen antamisesta.

Irtisanomisilmoituksen muotovaatimukset

Irtisanomisilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja toimitettava todistettavasti toiselle osapuolelle (AHVL 54 §). Hyväksyttyjä toimitustapoja ovat:

Henkilökohtainen luovutus, vastaanottaja kuittaa kopion allekirjoituksellaan
Kirjattu kirje, Postin kirjattu lähetys vastaanottotodistuksella
Sähköinen muoto, esim. sähköposti, jos vastaanottaja on nimenomaisesti hyväksynyt sähköisen muodon

Pelkkä tekstiviesti tai suullinen ilmoitus ei riitä. Riitatilanteessa irtisanominen voidaan katsoa kokonaan pätemättömäksi, jos kirjallista todisteita ei ole.

Irtisanomisilmoituksen sisältö

Kirjallisen irtisanomisilmoituksen pitää sisältää vähintään:

Osapuolten nimet ja yhteystiedot
Vuokrakohteen osoite ja vuokrasopimuksen päivämäärä
Selvä ilmaus irtisanomisesta (“irtisanon tämän vuokrasopimuksen”)
Irtisanomisen peruste, vuokranantajalla pakollinen, vuokralaisella ei
Päivämäärä, johon asti sopimus on voimassa
Ilmoituksen antajan allekirjoitus

Ilmoituksesta kannattaa säilyttää kopio. Jos toimitat sen kirjattuna kirjeenä, säilytä myös lähetystodiste ja vastaanottovahvistus.

Vuokranantajan irtisanomisperusteet

Vuokralainen voi irtisanoa asuinhuoneiston vuokrasopimuksen ilman erityistä syytä. Vuokranantajalla sen sijaan on oltava lainmukainen irtisanomisperuste (AHVL 56 §). Hyväksyttyjä perusteita ovat tyypillisesti:

Vuokranantaja tai hänen perheenjäsenensä tarvitsee asuntoa itselleen
Asunto puretaan tai remontoidaan perusteellisesti
Asunto on myyty ja uusi omistaja tarvitsee sitä omaan käyttöön
Asunto siirretään muuhun käyttöön kaavamuutoksen tai vastaavan vuoksi

Jos vuokranantaja irtisanoo ilman lainmukaista perustetta, vuokralainen voi vaatia korvausta (AHVL 57 §). Korvaus on tyypillisesti 2–6 kuukauden vuokraa vastaava summa.

Näyttövelvollisuus perusteesta

Vuokranantajan on pystyttävä osoittamaan, että irtisanomisperuste on todellinen. Jos vuokranantaja ilmoittaa tarvitsevansa asuntoa omaan käyttöön mutta vuokraakin sen pian edelleen, vuokralainen voi riitauttaa irtisanomisen.

Käräjäoikeus arvioi irtisanomisperusteen aitouden, jos asia etenee riitaan. Perusteettomasta irtisanomisesta voi seurata korvausvelvollisuus.

Liikehuoneiston erityissäännöt

Yrittäjänä vuokraat usein toimitiloja liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (LHVL 482/1995) nojalla. Tärkeimmät erot asuinhuoneistoon verrattuna:

Sopimuksen päättyminen: Liikehuoneistosopimukset ovat usein määräaikaisia, ja molemmilla osapuolilla on tasavertainen neuvotteluasema. Lakisäteiset minimiehdot suojaavat heikommin kuin asuinhuoneistoissa.

Irtisanomisperusteita ei vaadita: Vuokranantaja voi irtisanoa liikehuoneiston toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen ilman erityistä perustetta, kunhan irtisanomisaika noudatetaan.

Jatkamisoikeus: Tietyissä tilanteissa vuokralaisella voi olla oikeus vaatia sopimuksen jatkamista tai saada korvaus liiketoiminnan häiriöstä. Tämä on kuitenkin poikkeuksellinen tilanne.

Liikehuoneiston vuokrausta harkitsevalle yrittäjälle suositellaan lakimiehen konsultointia ennen sopimuksen allekirjoittamista. Katso myös Yrittäjän lakipaketti 2026 sopimuksiin liittyvistä perusasioista.

Vakuuden palauttaminen irtisanomisen jälkeen

Vuokravakuus, tavallisesti 1–3 kuukauden vuokra, on palautettava vuokralaiselle kohtuullisen ajan kuluessa vuokrasuhteen päätyttyä. Vuokranantaja saa vähentää vakuudesta todelliset vahingot ja mahdolliset rästissä olevat vuokrat.

Kohtuullinen aika on yleensä 1–2 kuukautta vuokrasuhteen päättymisestä. Jos palautus viivästyy ilman perusteltua syytä, vuokralainen voi vaatia vakuudelle korkoa viivästymisajalta.

Riitainen vakuus

Jos vuokranantaja pidättää osan tai koko vakuuden ja vuokralainen on asiasta eri mieltä, asia voidaan viedä kuluttajariitalautakuntaan tai käräjäoikeuteen. Ennen riitaa kannattaa selvittää kirjallisesti, mistä vahingoista on kyse.

Muistiinpanot ja valokuvat asunnon kunnosta muuton yhteydessä ovat tärkeä todiste. Ota kuvat sekä muuttaessa sisään että ulos.

Häätö: vuokralainen ei lähde

Jos vuokralainen ei poistu asunnosta irtisanomisajan päätyttyä, vuokranantaja ei voi poistaa häntä omin toimin. Ainoastaan tuomioistuimen määräämä häätö on lainmukainen tapa.

Häätöprosessi käräjäoikeudessa kestää tyypillisesti 2–4 kuukautta. Vuokralainen on velvollinen maksamaan vuokraa koko sen ajan, kunnes asunto on luovutettu takaisin.

Häätöä koskeva hakemus tehdään käräjäoikeuteen oikeudenkäymiskaaren 7 luvun nojalla. Virallinen ulosotto hoitaa häädön käytännössä.

Yleisimmät virheet irtisanomisessa

Nämä virheet johtavat usein irtisanomisen pätemättömyyteen tai lisäkustannuksiin:

Virheellinen laskentapa: Irtisanomisaika ei ala irtisanomispäivästä vaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä. Tämä tarkoittaa, että kuukauden tai kahden kuukauden “ylimääräinen” maksuaika on lakisääteinen.

Kirjallisen muodon puuttuminen: Suullinen irtisanominen tai tekstiviesti ei riitä. Kirjallinen ilmoitus on toimitettava todistettavasti.

Irtisanomisperusteen puuttuminen (vuokranantaja): Jos vuokranantaja ei pysty osoittamaan lainmukaista perustetta, irtisanominen on pätemätön ja voi johtaa korvausvelvollisuuteen.

Väärä irtisanomisaika liikehuoneistossa: Liikehuoneiston irtisanomisaika on pidempi kuin asuinhuoneistossa, ja sopimuksessa voidaan sopia muutoksista. Tarkista aina oma sopimustekstisi.

Kohteen luovuttaminen ennen irtisanomisajan päättymistä: Vuokranantajalla ei ole oikeutta vaatia luovutusta ennen irtisanomisajan loppua, vaikka uusi vuokralainen odottaisi.

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen: Jos vuokralainen lähtee ennen irtisanomisajan päättymistä maksamatta vuokraa, vuokranantajalla on oikeus periä vuokra koko irtisanomisajalta. Vuokranantaja voi myös vaatia vahingonkorvausta aiheutuneesta haitasta.

Mitä tehdä, jos irtisanomisesta syntyy riita

Kuluttajaneuvonta: KKV:n kuluttajaneuvonta tarjoaa maksutonta neuvontaa asuinhuoneiston vuokralaiselle. Palvelu on käytettävissä verkossa ja puhelimitse.
Kuluttajariitalautakunta: KRIL käsittelee asuinhuoneiston vuokraan liittyviä riitoja. Ratkaisu on suositus, ei pakottava, mutta useimmat noudattavat sitä.
Käräjäoikeus: Jos sovintoa ei synny, kumpi tahansa osapuoli voi viedä asian käräjäoikeuteen. Tavallisessa asuntoriidassa aikaraja on pääsääntöisesti 5 vuotta sopimusrikkomuksesta.

Katso myös Salassapitosopimus (NDA) yrittäjälle ja Osakassopimus ja sopimusoikeus muiden yrittäjää koskevien sopimusasioiden osalta.

Sopimuksen purkaminen yhteisellä sopimuksella

Kumpikin osapuoli voi milloin tahansa sopia vuokrasuhteen päättämisestä yhteisellä sopimuksella. Tämä ei vaadi irtisanomisaikaa eikä erityistä perustetta.

Yhteinen sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Siinä sovitaan päättymispäivä, vakuuden palautus, asunnon kunnon tarkistus ja mahdolliset korvaukset.

Yhteinen sopimus on usein nopein ja riidattomin tapa päättää vuokrasuhde. Se sopii erityisesti tilanteisiin, joissa molemmat osapuolet haluavat joustaa lakisääteisistä ajoista.

Milloin yhteissopimus kannattaa?

Yhteistä sopimusta kannattaa tarjota silloin, kun muutto on kiireellinen ja lakisääteinen irtisanomisaika tuntuu pitkältä. Vuokranantaja saattaa suostua lyhyempään siirtymäaikaan, jos vuokralainen huolehtii asunnosta kunnolla loppuun asti.

Kannattaa myös selvittää, onko vuokranantajalla jo uusi vuokralainen odottamassa. Tällöin molemmat osapuolet hyötyvät joustavasta ratkaisusta.

Alivuokraus ja sen vaikutus irtisanomiseen

Alivuokrauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa vuokralainen vuokraa osan asunnosta edelleen kolmannelle. Alivuokraus vaatii pääsääntöisesti vuokranantajan luvan (AHVL 19 §).

Luvaton alivuokraus on purkamisperuste. Vuokranantaja voi tässä tilanteessa päättää sopimuksen välittömästi ilman irtisanomisaikaa.

Jos alivuokrasuhde on laillinen ja päävuokrasopimus irtisanotaan, alivuokralainen on myös irtisanottava erikseen. Alivuokralaisen irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi.

Vuokranantajan vaihtuminen vuokrasuhteessa

Asunnon myynti ei automaattisesti päätä vuokrasuhdetta. Uusi omistaja astuu entisen tilalle samoin ehdoin, ja vuokralaisella on oikeus jatkaa asumista (AHVL 39 §).

Uusi omistaja voi kuitenkin irtisanoa sopimuksen omaan käyttöön ottamista varten. Tällöin sovelletaan tavallisia irtisanomisaikoja ja perustevaatimuksia.

Vuokralaisen on hyvä varmistaa uuden omistajan yhteystiedot ja tarkistaa, onko vuokrasopimus rekisteröity. Rekisteröinti suojaa vuokralaista parhaiten omistajan vaihdoissa.

Yhteenveto: tarkistuslista irtisanomiseen

Ennen kuin teet irtisanomisilmoituksen, tarkista nämä kohdat:

Onko sopimuksesi määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva?
Mikä on sovellettava irtisanomisaika (AHVL 52 § tai LHVL 38 §)?
Onko sinulla lainmukainen irtisanomisperuste, jos olet vuokranantaja?
Teetkö ilmoituksen kirjallisesti ja todistettavasti toimitettuna?
Oletko laskenut irtisanomisajan oikein kalenterikuukauden viimeisestä päivästä?
Oletko ottanut kuvat asunnon kunnosta (sekä sisään että ulos muutettaessa)?

Vuokralaisen oikeudet irtisanomisaikana

Irtisanomisaika ei tarkoita, että vuokralaisen oikeudet vähenevät. Vuokralaisella on koko irtisanomisajan samat oikeudet kuin aiemminkin.

Vuokralainen voi asua asunnossa normaalisti irtisanomisajan loppuun. Vuokranantajalla ei ole oikeutta rajoittaa asumista tai käydä asunnossa ilman etukäteistä sopimista.

Vuokranantaja saa kuitenkin esitellä asuntoa uudelle vuokralaiselle kohtuullisella varoitusajalla. Esittelyajankohdat on sovittava etukäteen, eikä vuokranantajalla ole oikeutta käydä ilman vuokralaisen lupaa.

Lue myös

Salassapitosopimus (NDA) 2026, yritysten välisiä luottamuksellisia suhteita varten
Osakassopimus 2026 – opas, yrityskumppanuuden keskeiset lausekkeet
Yrittäjän lakipaketti 2026, kaikki tärkeimmät sopimukset yrittäjälle

Lähteet

Tämä artikkeli on yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen tai viranomaisen yksilöllistä neuvontaa. Tiedot päivitetty 2026-04-18.

Usein kysyttyä

Kuinka pitkä on vuokralaisen irtisanomisaika 2026?

Asuinhuoneiston vuokrasopimuksessa vuokralaisen irtisanomisaika on yksi kuukausi (AHVL 52 §). Se lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jolloin irtisanomisilmoitus annettiin. Liikehuoneistossa irtisanomisaika on lähtökohtaisesti kolme kuukautta (LHVL 38 §), jollei sopimuksessa toisin sovita.

Kuinka pitkä on vuokranantajan irtisanomisaika?

Asuinhuoneistossa vuokranantajan irtisanomisaika riippuu vuokrasuhteen kestosta: alle vuosi → 3 kuukautta, yli vuosi → 6 kuukautta (AHVL 52 §). Liikehuoneistossa vuokranantajan irtisanomisaika on vähintään 6 kuukautta, jos vuokrasuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden.

Voiko määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanoa kesken kauden?

Pääsääntöisesti ei. Määräaikainen vuokrasopimus päättyy sovitun ajan kuluttua, eikä sitä voi irtisanoa yksipuolisesti — ellei sopimuksessa ole erillistä irtisanomislauseketta. Poikkeuksena purkaminen (AHVL 61 §) on mahdollinen vakavan sopimusrikkomuksen tilanteessa, esimerkiksi maksamattomien vuokrien tai asunnon vaurioittamisen vuoksi.

Pitääkö vuokrasopimuksen irtisanominen tehdä kirjallisesti?

Kyllä. Irtisanomisilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja toimitettava todistettavasti toiselle osapuolelle (AHVL 54 §). Hyväksyttyjä tapoja ovat henkilökohtainen luovutus kuittauksella, kirjattu kirje tai sähköinen muoto, jos vastaanottaja hyväksyy sen. Pelkkä suullinen tai tekstiviestillä annettu irtisanomisilmoitus ei yleensä täytä muotovaatimusta.

Mitä tapahtuu, jos vuokralainen ei lähde irtisanomisajan jälkeen?

Jos vuokralainen ei poistu asunnosta irtisanomisajan päätyttyä, vuokranantaja voi hakea häätöä käräjäoikeudelta (OK 7 luku). Häätöprosessi kestää tyypillisesti 2–4 kuukautta. Vuokralainen on velvollinen maksamaan vuokraa siihen asti, kun asunto on luovutettu takaisin.