Suomalaisen yrittäjän lakisääteiset velvoitteet ulottuvat rekisteröinneistä vakuutuksiin, kirjanpidosta tietosuojaan ja työnantajavastuisiin. Tämä opas kokoaa kaikki keskeiset velvoitteet yhteen paikkaan selkokielellä.
Huomautus: Tämä artikkeli tarjoaa yleistä tietoa yrittäjän lakisääteisistä velvoitteista. Tämä ei ole oikeudellinen neuvo yksittäistilanteisiin. Konsultoi tarvittaessa lakimiestä tai kirjanpitäjää.
Yrityksen perustamisen rekisteröinnit
Jokainen yritystoiminta alkaa rekisteröinneistä. Ilmoitukset tehdään yhdellä Y-lomakkeella Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ja Verohallinnon yhteiseen yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ).
Y-tunnus ja kaupparekisteri
Y-tunnus on yrityksen yksilöivä tunniste. Se myönnetään rekisteröinnin yhteydessä automaattisesti. Yritys- ja yhteisötietolaki (244/2001) edellyttää ilmoitusta ennen toiminnan aloittamista.
Osakeyhtiön on rekisteröidyttävä kaupparekisteriin ennen kuin se voi tehdä oikeustoimia. Toiminimi voidaan rekisteröidä vapaaehtoisesti, mutta rekisteröinti suojaa nimen.
Verorekisterit
Yrittäjän on ilmoittauduttava vähintään ennakkoperintärekisteriin. ALV-rekisteröinti on pakollinen, kun liikevaihto ylittää 15 000 euroa tilikaudessa. Työnantajarekisteri tulee kyseeseen, jos palkkaa työntekijöitä säännöllisesti.
Rekisteröinnin voi hoitaa sähköisesti YTJ-palvelussa. Ilmoituksen käsittely kestää tyypillisesti muutaman arkipäivän. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen vähentää asiakkaan velvollisuutta pidättää ennakonpidätys maksuista.
Jos mietit toiminimen ja osakeyhtiön eroja, yritysmuodon valinta vaikuttaa rekisteröintivelvoitteisiin suoraan.
Pakolliset vakuutukset
YEL-vakuutus
Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) on pakollinen lähes kaikille 18-69-vuotiaille yrittäjille. Velvoite syntyy, kun yritystoiminta kestää yli neljä kuukautta ja työtulo ylittää alarajan. Yrittäjän eläkelaki (1272/2006) määrittää tarkemmat ehdot.
YEL vaikuttaa eläkkeen lisäksi sairauspäivärahaan, vanhempainpäivärahaan ja työttömyysturvaan. Vakuutus on otettava kuuden kuukauden kuluessa toiminnan alkamisesta.
YEL-työtulo on vahvistettava vastaamaan todellista työpanosta. Alivakuuttaminen heikentää sosiaaliturvaa merkittävästi. Vuonna 2026 YEL-maksuprosentti on noin 24,1 prosenttia alle 53-vuotiaille ja 25,6 prosenttia 53-62-vuotiaille.
Uusi yrittäjä saa 22 prosentin alennuksen YEL-maksusta ensimmäisten 48 kuukauden ajan. Alennus koskee ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvää.
Työtapaturmavakuutus
Jos yrittäjällä on työntekijöitä, työtapaturmavakuutus on pakollinen heti kun työpäiviä kertyy yli 12 kalenterivuodessa. Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) velvoittaa työnantajan vakuuttamaan työntekijänsä.
Yrittäjä voi vakuuttaa myös itsensä vapaaehtoisesti. Vapaaehtoinen vakuutus kattaa työtapaturmat ja ammattitaudit.
Kirjanpitovelvollisuus
Jokainen liike- tai ammattitoimintaa harjoittava on kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitolaki (1336/1997) säätelee kirjanpidon järjestämistä, tositteita ja tilinpäätöstä.
Tositteiden säilytys
Kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään kuusi vuotta tilikauden päättymisestä. Tasekirja on säilytettävä kymmenen vuotta. Sähköinen arkistointi on sallittu, kunhan tiedot ovat luettavissa koko säilytysajan.
Tositteiden on oltava aitoja ja päivättyjä. Käteiskuitit, laskut ja tiliotteet muodostavat kirjanpidon perustan.
Tilinpäätösvelvollisuus
Osakeyhtiön on laadittava tilinpäätös jokaiselta tilikaudelta. Toiminimi voi saada huojennuksen, jos liikevaihto, taseen loppusumma ja henkilöstömäärä jäävät pienyritysten raja-arvojen alle. Toiminimi voi hoitaa kirjanpidon myös itse, opas löytyy artikkelista toiminimen kirjanpito itse 2026.
Tilinpäätös on rekisteröitävä kaupparekisteriin kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Myöhästymisestä voi seurata uhkasakko.
ALV-velvollisuus ja rekisteröinti
Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan liiketoiminnan harjoittajan on suoritettava arvonlisäveroa tavaroiden ja palveluiden myynnistä. Verovelvollisuus syntyy, kun tilikauden liikevaihto ylittää 15 000 euroa.
ALV-ilmoitukset ja maksu
ALV ilmoitetaan ja maksetaan kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain liikevaihdon mukaan. Ilmoitus tehdään OmaVero-palvelussa. Myöhästyneestä ilmoituksesta seuraa myöhästymismaksu.
Vähennysoikeus tarkoittaa, että liiketoimintaan kohdistuvien ostojen ALV vähennetään myyntien ALV:sta. Kirjanpidon on eriteltävä verolliset ja verottomat tapahtumat selkeästi.
Vapaaehtoinen ALV-rekisteröinti
Vaikka liikevaihto jäisi alle 15 000 euron, yrittäjä voi hakeutua ALV-velvolliseksi vapaaehtoisesti. Tämä kannattaa erityisesti silloin, kun myynti kohdistuu toisiin yrityksiin. Vähennysoikeus tekee hankinnoista edullisempia.
ALV-kantoja on Suomessa kolme: yleinen 25,5 %, alennettu 14 % (elintarvikkeet, ravintolat) ja alennettu 10 % (kirjat, lääkkeet, henkilökuljetus). Oikean verokannan soveltaminen on yrittäjän vastuulla.
Tietosuoja ja GDPR
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) koskee jokaista yritystä, joka käsittelee henkilötietoja. Käytännössä tämä tarkoittaa lähes jokaista yritystä, sillä jo asiakasrekisteri tai uutiskirjelista sisältää henkilötietoja.
Tärkeimmät GDPR-velvoitteet
Tietosuojaseloste on laadittava ja julkaistava verkkosivuilla. Henkilötietojen käsittelylle on aina oltava laillinen peruste, kuten sopimus tai suostumus.
Rekisteröidyille on tarjottava oikeus tarkastaa omat tietonsa ja pyytää niiden poistamista. Mahdollisista tietoturvaloukkauksista on ilmoitettava tietosuojavaltuutetulle 72 tunnin kuluessa.
Lue GDPR-selosteohje pk-yritykselle
Tietosuoja käytännössä
Pienyrittäjän ei tarvitse nimittää tietosuojavastaavaa, ellei toiminta kohdistu laajamittaiseen henkilötietojen käsittelyyn. Käytännön toimet riittävät usein: selkeä seloste, turvallinen tietojen säilytys ja henkilöstön ohjeistaminen.
Tietosuojarikkomuksista voi seurata hallinnollinen seuraamusmaksu. Summa määräytyy rikkomuksen vakavuuden, keston ja luonteen perusteella.
Lue GDPR käytännössä pienyrittäjälle
Työnantajavelvoitteet yksityiskohtaisesti
Kun palkkaat ensimmäisen työntekijän, velvoitteet kasvavat merkittävästi. Työlainsäädäntö suojaa työntekijää, ja työnantajan vastuulla on noudattaa useita eri lakeja samanaikaisesti.
TyEL-vakuutus ja sivukulut
Työntekijän eläkelaki (TyEL) velvoittaa työnantajan vakuuttamaan kaikki 17-67-vuotiaat työntekijät. Vakuutus on otettava eläkeyhtiöstä ennen palkanmaksun alkamista.
Työnantajan sivukulut koostuvat TyEL-maksusta, työttömyysvakuutusmaksusta, sairausvakuutusmaksusta ja ryhmähenkivakuutusmaksusta. Vuonna 2026 sivukulut ovat yhteensä noin 20-25 prosenttia palkan päälle.
Tulorekisteri-ilmoitukset
Kaikki palkat ja luontoisedut on ilmoitettava tulorekisteriin viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä. Laki tulotietojärjestelmästä (53/2018) koskee jokaista palkanmaksajaa.
Ilmoitukset tehdään sähköisesti tulorekisteri.fi-palvelussa. Virheelliset tai myöhästyneet ilmoitukset voivat johtaa laiminlyöntimaksuun.
Työterveyshuolto
Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto. Tämä velvoite perustuu työterveyshuoltolakiin (1383/2001). Sairaanhoitopalvelut ovat vapaaehtoisia.
Kela korvaa työnantajalle osan työterveyshuollon kustannuksista. Korvausluokka I kattaa ennaltaehkäisevän toiminnan, korvausluokka II sairaanhoidon.
Työaikakirjanpito ja työsopimukset
Työaikalaki (872/2019) edellyttää työaikakirjanpitoa. Ylityöt, lepoajat ja vuosilomat on dokumentoitava. Kirjanpidosta on käytävä ilmi säännöllinen työaika, lisä- ja ylityötunnit sekä niistä maksetut korvaukset.
Työsopimus kannattaa laatia aina kirjallisesti. Kirjallinen sopimus suojaa molempia osapuolia riitatilanteilta. Työsopimuslaki (55/2001) edellyttää, että työnantaja antaa kirjallisen selvityksen keskeisistä ehdoista.
Vuosilomalaki (162/2005) takaa työntekijälle oikeuden palkalliseen vuosilomaan. Työnantajan on pidettävä vuosilomakirjanpitoa ja maksettava lomakorvaus työsuhteen päättyessä.
Sopimusoikeudelliset velvoitteet
Yrittäjä solmii päivittäin sopimuksia. Osa syntyy suullisesti, osa kirjallisesti. Oikeusvarmuuden kannalta kirjallinen muoto on aina suositeltava.
Yleiset sopimusehdot
Yleiset sopimusehdot (YSE) kannattaa laatia valmiiksi kaikille palveluille. Ehdoissa on määritettävä vähintään toimitusaika, maksuehdot, reklamaatio-oikeus ja vastuunrajoitukset.
Kuluttajakaupassa sopimusehtoja sääntelee kuluttajansuojalaki (38/1978). Ehdot eivät saa olla kohtuuttomia, ja kuluttajalla on 14 päivän peruuttamisoikeus etämyynnissä.
Yritystenvälinen kauppa (B2B)
B2B-kaupassa sopimusvapaus on laajempi. Vastuunrajoitukset ja sopimussakot ovat yleisiä. Riidanratkaisulauseke on syytä sisällyttää jokaiseen sopimukseen.
Maksuehto saa olla B2B-kaupassa enintään 30 päivää, ellei toisin nimenomaisesti sovita. Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista (30/2013) suojaa pienyrittäjiä kohtuuttomilta maksuviiveiltä. Jos asiakas ei maksa, yrittäjällä on selkeät keinot: perintä ja maksamattomat laskut yrittäjälle kattaa prosessin muistutuksesta oikeudelliseen perintään.
Kirjallinen sopimus on erityisen tärkeä pitkäkestoisissa yhteistyösuhteissa. Suullinen sopimus on pätevä, mutta todistustaakka riitatilanteessa jää väitteen esittäjälle.
Yrittäjän vuosikello ja määräajat
Lakisääteiset velvoitteet toistuvat vuosittain tiettyinä ajankohtina. Vuosikellon avulla voit varmistaa, ettei mikään määräaika unohdu.
Tärkeimmät vuosittaiset määräajat
Veroilmoitus on jätettävä keväällä Verohallinnon määräämään päivään mennessä. Osakeyhtiöillä määräaika on tyypillisesti neljä kuukautta tilikauden päättymisestä.
Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kaupparekisteri-ilmoitus tilinpäätöksestä on tehtävä kahdeksan kuukauden kuluessa.
YEL-työtulo tarkistetaan vuosittain. Eläketurvakeskus (ETK) julkaisee vuosittain päivitetyt raja-arvot.
Kuukausittaiset velvoitteet
ALV-ilmoitus ja maksu erääntyy kuukauden 12. päivänä (kuukausi-ilmoittajat). Tulorekisteri-ilmoitus on tehtävä viiden kalenteripäivän kuluessa palkanmaksusta. Ennakonpidätykset ja sosiaalivakuutusmaksut maksetaan kuukausittain.
Lue tarkempi yrittäjän vuosikello
Seuraamukset laiminlyönnistä
Lakisääteisten velvoitteiden laiminlyönnistä seuraa erilaisia sanktioita. Alla yleiskatsaus tyypillisimmistä seuraamuksista.
| Laiminlyönti | Seuraamus |
|---|---|
| YEL-vakuutuksen puuttuminen | Eläketurvakeskus ottaa vakuutuksen yrittäjän puolesta ja perii maksut korotettuna (10 % korotus) |
| Kirjanpidon puuttuminen | Arvioverotus, veronkorotus ja mahdollinen kirjanpitorikos |
| ALV-ilmoituksen myöhästyminen | Myöhästymismaksu 3-135 euroa ja mahdollinen arvioverotus |
| Tulorekisteri-ilmoituksen puuttuminen | Laiminlyöntimaksu enintään 100 euroa per ilmoitus |
| Työtapaturmavakuutuksen puuttuminen | TVK ottaa vakuutuksen työnantajan puolesta, laiminlyöntimaksu enintään nelinkertainen |
| GDPR-rikkomus | Hallinnollinen seuraamusmaksu, enimmillään 20 milj. euroa tai 4 % liikevaihdosta |
| Tilinpäätöksen rekisteröimättä jättäminen | Uhkasakko kaupparekisteriltä, kaupparekisterimerkinnän poistaminen |
| Työterveyshuollon laiminlyönti | Aluehallintovirasto voi antaa kehotuksen ja uhkasakon |
Seuraamukset ovat ankarimpia silloin, kun laiminlyönti on tahallista tai jatkuvaa. Useimmissa tapauksissa viranomaiset kehottavat ensin korjaamaan tilanteen. Oikea-aikainen reagointi kehotukseen estää tilanteen pahenemisen. Verotarkastuksen varalle kannattaa lukea verotarkastuksen muistilista yrittäjälle, siitä saa kuvan, mitä dokumentaatiota viranomaiset tarkastavat.
Vakavimmissa tapauksissa kirjanpidon laiminlyönti voi johtaa rikossyytteeseen. Kirjanpitorikos on säädetty rikoslaissa (39/1889, 30 luku 9 a §).
Yhteenveto
Yrittäjän lakisääteiset velvoitteet jakautuvat selkeisiin osa-alueisiin: rekisteröinnit, vakuutukset, kirjanpito, verotus, tietosuoja ja mahdolliset työnantajavelvoitteet. Jokainen velvoite perustuu tiettyyn lakiin, ja laiminlyönnistä seuraa konkreettisia sanktioita.
Tärkeintä on hoitaa perusasiat kuntoon heti yritystoiminnan alussa. Kun rekisteröinnit, vakuutukset ja kirjanpito ovat kunnossa, voit keskittyä itse liiketoimintaan.
Vuosikellon ja systemaattisen seurannan avulla määräajat eivät pääse unohtumaan. Hyvä kirjanpitäjä on yrittäjän tärkein kumppani velvoitteiden hallinnassa.
Lainsäädäntö muuttuu vuosittain, joten raja-arvojen ja maksuprosenttien ajantasaisuus kannattaa tarkistaa Verohallinnon yrityssivuilta.
Lähteet
Usein kysyttyä
Mitkä vakuutukset yrittäjän on pakko ottaa?
YEL-eläkevakuutus on pakollinen lähes kaikille yrittäjille. Työtapaturmavakuutus on pakollinen, jos yrittäjällä on työntekijöitä. Lisäksi yrittäjän on syytä harkita vapaaehtoisia vakuutuksia, kuten vastuuvakuutusta.
Mitä lakisääteisiä velvoitteita uudella yrittäjällä on?
Uuden yrittäjän tärkeimmät velvoitteet ovat: YEL-vakuutuksen ottaminen 6 kuukauden kuluessa, kaupparekisteri-ilmoitus, verorekisteriin ilmoittautuminen, kirjanpidon järjestäminen ja GDPR-tietosuojaselosteen laatiminen.
WLAKI.fi toimitus
Juridinen tietopankki yrittäjille