Työtapaturmavakuutus: milloin pakollinen 2026

Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa lakimiehen tai vakuutusmeklarin yksilöllistä neuvontaa. Tiedot voivat olla vanhentuneita, tarkista voimassa olevat säännöt Tapaturmavakuutuskeskukselta (tvk.fi). Toimet ovat lukijan omalla vastuulla.

Mikä on työtapaturmavakuutus?

Työtapaturmavakuutus on lakisääteinen vakuutus, joka turvaa työntekijän toimeentulon ja hoitokulut työtapaturman tai ammattitaudin sattuessa. Vakuutus perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin (TyTAL 459/2015).

Laki määrittelee työtapaturman äkillisenä, odottamattomana ja ulkoisen tekijän aiheuttamana tapahtumana. Tapaturma voi sattua työpaikalla, työmatkalla tai työnantajan määräämässä tilaisuudessa.

Vakuutus kattaa sekä suoranaiset tapaturmat että pidemmän altistumisen aiheuttamat ammattitaudit. Yrittäjän on tärkeää ymmärtää, milloin vakuutus on pakollinen ja milloin vapaaehtoinen. Käsittelemme molemmat tilanteet tässä oppaassa.

Milloin työtapaturmavakuutus on pakollinen?

Työtapaturmavakuutus on pakollinen työnantajalle, kun:

• Palveluksessa on työntekijöitä yhteensä yli 12 työpäivää kalenterivuodessa
• Tämä koskee kaikkia työsuhdemuotoja: kokoaikaiset, osa-aikaiset, määräaikaiset

Velvollisuus alkaa heti ensimmäisestä työpäivästä, jos voidaan ennakoida, että 12 päivän raja ylittyy. TyTAL 3 luvun mukaan työnantajan on otettava vakuutus ennen työn alkamista.

Jos työnantaja palkkaa esimerkiksi osa-aikaisen myyjän kolmeksi kuukaudeksi, 12 päivän raja ylittyy jo ensimmäisellä viikolla. Vakuutus on siis oltava voimassa heti työsuhteen alkaessa.

Kenelle EI pakollinen?

• Yksinyrittäjä ilman työntekijöitä, yrittäjällä ei ole lakisääteistä velvollisuutta vakuuttaa itseään työtapaturmavakuutuksella
• Alle 12 työpäivän satunnainen työvoimankäyttö

Huomaa kuitenkin, että yrittäjä voi halutessaan ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen. Lisätietoja yrittäjän muista vakuutusvelvollisuuksista löydät artikkelista yrittäjän vakuutukset kootusti.

Mitä työtapaturmavakuutus kattaa?

Korvauslaji	Kuvaus
Sairaanhoitokulut	Lääkärikäynnit, leikkaukset, lääkkeet, kuntoutus
Päiväraha	Ansionmenetyskorvaus työkyvyttömyysajalta (max. 1 vuosi)
Tapaturmaeläke	Pitkäaikainen korvaus, jos työkyvyttömyys jatkuu
Haittaraha	Kertakorvaus pysyvästä haitasta
Perhe-eläke	Korvaus kuolemantapauksessa omaisille
Hautausapu	Kiinteä korvaus hautauskuluihin

Päiväraha maksetaan tapaturman jälkeiseltä työkyvyttömyysajalta. Se on ensimmäiset 28 päivää täyden palkan suuruinen ja sen jälkeen noin 70 % vuosityöansiosta.

Tapaturmaeläke tulee kyseeseen, kun työkyvyttömyys jatkuu yli vuoden. Sen suuruus on 85 % vuosityöansiosta, ja 65 vuoden iästä alkaen 70 %.

Ammattitauti: milloin korvataan?

Ammattitauti on sairaus, joka on pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle työssä. Ammattitaudit korvataan TyTAL:n perusteella samoin kuin työtapaturmat.

Ammattitaudin toteaminen edellyttää kahta asiaa. Ensinnäkin lääketieteellisen diagnoosin, joka on ammattitautiluettelossa. Toiseksi näyttöä siitä, että altistuminen on tapahtunut työssä riittävässä määrin.

Tyypillisiä ammattitauteja ovat meluvamma, asbestisairaudet, ihottumat kemikaalien käsittelystä ja rasitussairaudet. Työsuojeluhallinto ylläpitää tietoa tunnustetuista ammattitaudeista.

Ammattitaudin ilmoittamiseen liittyy pidempi aikaraja kuin tapaturmaan. Oireet voivat ilmetä vasta vuosien kuluttua altistumisesta. Korvaus haetaan siitä vakuutusyhtiöstä, jossa vakuutus oli voimassa altistumisen aikana.

Työmatkatapaturma

TyTAL kattaa myös tapaturmat, jotka sattuvat matkalla asunnosta työpaikalle tai takaisin. Tätä kutsutaan työmatkatapaturmaksi. Korvaus edellyttää, että reitti on tavanomainen ja matka liittyy työssäkäyntiin.

Poikkeaminen reitiltä yksityisasioiden vuoksi rajaa korvauksen ulkopuolelle poikkeaman ajaksi. Esimerkiksi kaupassa käynti matkan varrella katkaisee korvattavuuden siltä osin.

Polkupyörällä tai jalkaisin tapahtuva työmatka on korvattavaa samalla tavalla kuin autolla tehty matka. Tapaturman ei tarvitse liittyä liikenteeseen, vaan myös liukastuminen jalkakäytävällä korvataan.

Etätyössä tilanne on erilainen. TyTAL:n mukaan etätyötä tekevän tapaturma korvataan, jos se sattuu varsinaista työtä tehdessä. Esimerkiksi kahvitauolla sattunut kaatuminen ei välttämättä ole korvattava.

Etätyön tapaturmaturva on suppeampi kuin työpaikalla. Työntekijän ja työnantajan kannattaa sopia etätyön ehdoista kirjallisesti. Lisätietoa etätyön erityispiirteistä löydät artikkelista etätyösopimus ja työsuojelu.

Vakuutuksen hinta

Työtapaturmavakuutuksen hinta riippuu:

1. Toimialasta, riskialttiit alat (rakentaminen, metsätyö) maksavat enemmän
2. Palkkasummasta, vakuutusmaksu on prosenttiosuus maksetuista palkoista
3. Yrityksen historista, isot yritykset saavat kokemusperusteisen hinnoittelun

Keskimääräinen maksu on noin 0,7–1,0 % palkkasummasta, mutta vaihtelu on suurta: toimistotyössä noin 0,3 %, raskaassa teollisuudessa jopa 5–8 %.

Vakuutusmaksut ovat työnantajalle verovähennyskelpoisia. Maksu perustuu vuoden alussa ilmoitettuun palkka-arvioon, joka tasataan vuoden lopussa toteutuneen palkkasumman mukaan.

Vapaaehtoinen yrittäjän tapaturmavakuutus

Yrittäjä, joka ei ole työsuhteessa omaan yritykseensä, voi ottaa vapaaehtoisen yrittäjän tapaturmavakuutuksen. Tämä on suositeltavaa erityisesti:

• Fyysistä työtä tekeville yrittäjille
• Yrittäjille, joiden YEL-työtulo on merkittävä
• Kaikille, jotka haluavat kattavan turvan työtapaturmien varalta

Vapaaehtoinen vakuutus kattaa samat korvaukset kuin lakisääteinen: hoitokulut, päivärahan, haittarahan ja perhe-eläkkeen.

Vapaaehtoisen vakuutuksen vertailu

Vapaaehtoista yrittäjän tapaturmavakuutusta tarjoavat kaikki suomalaiset vahinkovakuutusyhtiöt. Tuotteiden perusrakenne on sama, koska korvaukset määräytyvät TyTAL:n mukaan.

Erot yhtiöiden välillä liittyvät hinnoitteluun, omavastuisiin ja lisäpalveluihin. Jotkut yhtiöt tarjoavat nopeampaa korvauskäsittelyä tai laajempia hoitotakuita.

Vakuutusta valitessa kannattaa vertailla seuraavia tekijöitä:

• Vuosityöansio, joka vaikuttaa sekä maksuun että korvausten tasoon
• Maksuluokka, joka riippuu toimialasta ja työn riskitasosta
• Hoitokulujen laajuus, erityisesti fysioterapian ja kuntoutuksen osalta
• Asiakaspalvelu ja korvauskäsittelyn nopeus

Vakuutuksen hinta on tyypillisesti 0,3–3,0 % valitusta vuosityöansiosta. Yrittäjän tapaturmavakuutus on kokonaan verovähennyskelpoinen liiketoiminnan kulu.

Tarkempi vertailu yrittäjän vakuutuksista löytyy artikkelista yrittäjän vakuutukset ja niiden erot.

Tapaturmavakuutuksen ja YEL:n yhteys

Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) ja vapaaehtoinen tapaturmavakuutus liittyvät toisiinsa. Vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen korvaukset lasketaan yrittäjän ilmoittaman vuosityöansion perusteella.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että liian matala YEL-työtulo voi johtaa myös mataliin tapaturmakorvauksiin. Yrittäjän kannattaa varmistaa, että vuosityöansio vastaa todellista tulotasoa.

YEL-vakuutus ei kata työtapaturmia eikä ammattitauteja. Se turvaa ainoastaan eläkkeen ja osan sosiaaliturvasta. Siksi vapaaehtoinen tapaturmavakuutus täydentää YEL-turvaa olennaisesti. Lisätietoja YEL-vakuutuksen perusteista saat artikkelista YEL-vakuutus 2026.

Miten työtapaturmavakuutus otetaan?

1. Valitse vakuutusyhtiö, kaikki vahinkovakuutusyhtiöt myöntävät lakisääteisiä tapaturmavakuutuksia
2. Vakuutus ennen työn alkua, vakuutus on oltava voimassa ennen ensimmäistä työpäivää
3. Ilmoita palkkasumma, vakuutusmaksu perustuu arvioituun vuosipalkkasummaan
4. Vuosi-ilmoitus, kalenterivuoden jälkeen ilmoitetaan todelliset palkkasummat, ja maksu tasataan

Korvausten hakeminen käytännössä

Työtapaturman sattuessa prosessi etenee seuraavasti. Työntekijä hakeutuu hoitoon ja ilmoittaa, että kyseessä on työtapaturma. Hoitolaitos kirjaa tapaturman tiedot.

Työnantaja tekee tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiölle. Ilmoitus tehdään vakuutusyhtiön lomakkeella tai sähköisessä palvelussa. Ilmoitukseen kirjataan tapaturman ajankohta, paikka, olosuhteet ja vamman laatu.

Vakuutusyhtiö käsittelee hakemuksen ja tekee korvauspäätöksen. Sairaanhoitokulut maksetaan suoraan hoitolaitokselle. Päiväraha maksetaan työkyvyttömyysajalta työnantajan tai työntekijän tilille.

Aikarajat korvausten hakemisessa

Tapaturmailmoitus on tehtävä vakuutusyhtiölle viivytyksettä. Korvauksia voi hakea takautuvasti, mutta käytännössä nopea ilmoitus nopeuttaa käsittelyä.

Korvaushakemus vanhenee kolmessa vuodessa tapaturman sattumisesta. Ammattitaudissa vanhentumisaika alkaa siitä hetkestä, jolloin tauti on todettu.

Jos korvauspäätökseen on tyytymätön, siitä voi valittaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Työnantajan ilmoitusvelvollisuus

TyTAL 111 pykälä velvoittaa työnantajan ilmoittamaan työtapaturmasta vakuutusyhtiölle 10 arkipäivän kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon tapaturmasta.

Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia tapaturmia, joista aiheutuu hoitokuluja tai työkyvyttömyyttä. Myös vähäisiltä vaikuttavat tapaturmat on ilmoitettava, koska oireet voivat pahentua myöhemmin.

Ilmoituksen voi tehdä vakuutusyhtiön sähköisessä palvelussa tai paperilomakkeella. Useimmat vakuutusyhtiöt suosittelevat sähköistä ilmoitusta, koska se nopeuttaa käsittelyä.

Ilmoituksen laiminlyönnistä ei ole suoraa sanktiota, mutta se voi viivästyttää korvausten maksamista. Pahimmillaan se voi johtaa näyttöongelmiin tapaturman syy-yhteyden osoittamisessa.

Erityistilanteet: vuokratyö ja alihankkijat

Vuokratyössä vakuuttamisvelvollisuus on vuokrausyrityksellä, ei käyttäjäyrityksellä. Vuokrausyritys vastaa vakuutusmaksuista ja tapaturmailmoituksista.

Käyttäjäyrityksen vastuulla on kuitenkin työturvallisuus. Jos tapaturma johtuu käyttäjäyrityksen työolosuhteiden puutteista, käyttäjäyritys voi joutua korvausvastuuseen.

Alihankinnassa tilanne on selkeämpi. Alihankkija vakuuttaa omat työntekijänsä itse. Tilaajan vastuulaki (1233/2006) edellyttää tilaajaa selvittämään, että alihankkijalla on lakisääteinen tapaturmavakuutus.

Jos tilaaja laiminlyö selvitysvelvollisuutensa, seuraamuksena on laiminlyöntimaksu. Tarkempia tietoja työnantajan velvollisuuksista irtisanomistilanteissa löydät artikkelista irtisanominen pienyrittäjälle.

Laiminlyönnin seuraukset

Jos työnantaja laiminlyö vakuuttamisvelvollisuutensa:

• Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) perii vakuutusmaksun takautuvasti
• Lisäksi peritään laiminlyöntimaksu (korotus)
• Tapaturman sattuessa työnantaja voi joutua korvausvelvolliseksi

TVK valvoo vakuuttamisvelvollisuuden noudattamista. Se vertaa työnantajarekisterin tietoja vakuutusyhtiöiden tietoihin ja havaitsee vakuuttamattomat työnantajat.

Laiminlyöntimaksu voi olla jopa nelinkertainen normaaliin vakuutusmaksuun verrattuna. Lisäksi vakuuttamattoman työnantajan tulee korvata TVK:lle kaikki tapaturmasta aiheutuneet kulut.

Sosiaaliturva ja tapaturmavakuutus

Työtapaturmavakuutus on ensisijainen korvausjärjestelmä tapaturmatilanteissa. Tämä tarkoittaa, että Kelan sairauspäiväraha ja muut etuudet vähenevät tapaturmakorvauksen verran.

Yrittäjän kannattaa ymmärtää, miten eri sosiaaliturvajärjestelmät täydentävät toisiaan. Kokonaisuuden hahmottamiseen auttaa artikkeli työttömyysturva ja sosiaaliturva yrittäjälle.

Tapaturmavakuutuksen korvaukset ovat veronalaista tuloa. Päivärahasta ja tapaturmaeläkkeestä peritään ennakonpidätys samoin kuin palkasta.

Työsopimuksen perusasiat vaikuttavat myös tapaturmatilanteissa. Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet tapaturman jälkeen riippuvat työsopimuksen ehdoista. Perustiedot työsopimuksesta löydät artikkelista työsopimuksen perusasiat.

Lähteet

• Tapaturmavakuutuskeskus (TVK), lakisääteisen tapaturmavakuutuksen valvonta ja tiedot
• Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015 (Finlex)
• Työsuojeluhallinto, ammattitaudit
• Tilaajan selvitysvelvollisuuslaki 1233/2006 (Finlex)