Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa lakimiehen tai sosiaaliturva-neuvojan yksilöllistä apua. Sosiaaliturvan säännöt voivat muuttua, tarkista voimassa olevat ehdot Kelasta (kela.fi) ja omasta työttömyyskassasta. Toimet ovat lukijan omalla vastuulla.
Yrittäjän sosiaaliturvan perusta
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu palkansaajan näkökulmasta. Yrittäjä joutuu kokoamaan turvansa useasta eri lähteestä.
Perustan muodostavat neljä pilaria:
- YEL (yrittäjän eläkevakuutus): eläke, työkyvyttömyysturva ja sosiaaliturvan pohja
- Kela: sairausvakuutus, vanhempainpäivärahat, kuntoutus
- Yrittäjien työttömyyskassa: ansiosidonnainen työttömyysturva (vapaaehtoinen)
- Yksityiset vakuutukset: täydentävä turva (esim. tapaturma, henkilöturva)
YEL-vakuutus on yrittäjän lakisääteinen velvollisuus. Se vaikuttaa lähes kaikkiin sosiaalietuuksiin, joita yrittäjä voi saada.
Yrittäjämääritelmä sosiaaliturvassa
Sosiaaliturvan kannalta yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka ei ole työ- tai virkasuhteessa. Yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukaan YEL-vakuutusvelvollisuus syntyy, kun toiminta täyttää tietyt ehdot.
TyEL vai YEL: miten raja vedetään?
Osakeyhtiössä yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka omistaa yli 30 % osakkeista tai yli 50 % äänivallasta. Jos omistus jää näiden rajojen alle, henkilö vakuutetaan TyEL:n mukaan palkansaajana.
Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaiset yhtiömiehet ovat aina YEL-vakuutettuja. Toiminimessä yrittäjä on aina YEL:n piirissä.
Rajanveto on merkittävä, koska se ratkaisee, kumpaa vakuutusta sovelletaan. TyEL-vakuutettu saa palkansaajan sosiaaliturvan, YEL-vakuutettu yrittäjän turvan.
Työttömyysturva: kolme vaihtoehtoa
1. Ansiosidonnainen päiväraha
Paras turva edellyttää jäsenyyttä yrittäjien työttömyyskassassa. Suomessa toimii kaksi kassaa: SYT-kassa ja AYT-kassa.
Ehdot 2026:
- Kassajäsenyys vähintään 15 kuukautta ennen työttömyyttä
- Yritystoiminta on päättynyt tai muuttunut sivutoimiseksi
- YEL-työtulo täyttää kassan minimimäärän (yleensä vähintään n. 14 000 euroa vuodessa)
Päivärahan suuruus: Ansiosidonnainen päiväraha lasketaan YEL-työtulosta, ei todellisesta tulosta. Siksi YEL-työtulon taso ratkaisee suoraan turvan suuruuden. Nostaminen vaikuttaa päivärahaan noin 6 kuukauden viiveellä.
Päiväraha on noin 60 prosenttia YEL-työtulosta, riippuen tulotasosta. Sitä maksetaan enintään 400 päivää.
2. Kelan peruspäiväraha
Jos kassajäsenyyttä ei ole tai työssäoloehto ei täyty, Kelalta voi saada peruspäivärahan. Vuonna 2026 se on noin 37,21 euroa päivässä.
Tämä on puhtaasti perusturva eikä perustu ansioihin.
3. Työmarkkinatuki
Jos työ- tai yrittäjähistoriaa ei ole riittävästi, voidaan myöntää tarveharkintainen työmarkkinatuki. Taso vastaa peruspäivärahaa. Puolison tulot ja omaisuus vaikuttavat tuen suuruuteen.
Milloin yrittäjä on oikeutettu tukeen?
TE-toimisto arvioi toiminnan päätoimisuuden kokonaisharkinnan perusteella. Keskeisiä kriteereitä ovat yrityksen tila ja tosiasiallinen toiminta.
Arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi:
- Onko yritys poistettu kaupparekisteristä tai YEL-vakuutus päättynyt?
- Onko toiminta tosiasiallisesti loppunut, eli ei laskuja eikä asiakastyötä?
- Onko yritys lopetettu konkurssin, pakkomyynnin tai yrittäjän oman päätöksen perusteella?
Huomio: Yrityksen jättäminen “lepäämään” ilman virallista lopettamista voi estää tuen saamisen. TE-toimisto voi katsoa toiminnan jatkuvan, vaikka tuloja ei olisi.
Sairausvakuutus ja sairauspäiväraha
Yrittäjä kuuluu Kelan sairausvakuutuksen piiriin sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla. Sairauspäiväraha lasketaan YEL-työtulosta.
Karenssi: 1 päivä (sairastumispäivä ei laske).
Päivärahan kesto: enintään 300 arkipäivää.
Arviolaskelma 2026:
| YEL-työtulo | Päiväraha (arvio) |
|---|---|
| 15 000 euroa/v | noin 40 euroa/pv |
| 30 000 euroa/v | noin 73 euroa/pv |
| 50 000 euroa/v | noin 114 euroa/pv |
| 80 000 euroa/v | noin 159 euroa/pv |
Päivärahan laskennassa YEL-työtulo jaetaan 300:lla, ja tulos kerrotaan tietyin kertoimein. Tarkan laskurin löydät Kelan sivuilta.
Kuntoutusraha ja ammatillinen kuntoutus
Yrittäjällä on oikeus Kelan ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus tai vamma uhkaa työkykyä. Kuntoutusraha perustuu YEL-työtuloon. Pitkän sairausjakson ja uupumuksen kokonaistilanne (mukaan lukien sijaistaminen yritystoiminnassa) on käsitelty artikkelissa yrittäjän uupumus, sairausloma ja sijaistaminen 2026.
Kuntoutusta voi saada myös työeläkelaitoksen kautta. Edellytyksenä on, että yrittäjällä on voimassa oleva YEL-vakuutus ja riittävä työhistoria.
Ammatillinen kuntoutus voi sisältää esimerkiksi koulutusta uuteen ammattiin tai työkokeilua. Kuntoutusraha on yleensä saman suuruinen kuin sairauspäiväraha.
Hakeminen kannattaa tehdä ajoissa, koska käsittelyajat voivat olla pitkiä. Lisätietoja saa omalta työeläkelaitokselta ja Kelasta. Yrittäjän oikeus lomaan ja taukoon on oma erillinen kysymys: vuosiloma ja tauot yrittäjälle käy läpi, mitä lainsäädäntö tähän sanoo.
Osatyökykyisen yrittäjän oikeudet
Yrittäjä voi saada osatyökyvyttömyyseläkettä, jos työkyky on heikentynyt mutta ei kokonaan menetetty. Eläke perustuu YEL-työtuloon ja mahdollistaa osa-aikaisen yrittäjyyden jatkamisen.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntää työeläkelaitos. Edellytyksenä on lääkärin toteama työkyvyn aleneminen vähintään 40 prosentilla.
Yrittäjä voi myös hakea osakuntoutustukea määräaikaisena ratkaisuna. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa työkyvyn palautuminen on todennäköistä.
Yrittäjän vakuutusturvan kokonaisuus vaikuttaa siihen, millaista tukea yrittäjä saa työkyvyn heikentyessä.
Vanhempainpäivärahat
Yrittäjälle maksettavat vanhempainpäivärahat lasketaan YEL-työtulosta. Järjestelmä uudistui 2023, ja uusi malli on voimassa edelleen 2026.
Pääpiirteet:
- Kummallakin vanhemmalla on oma 160 päivän kiintiö
- Lisäksi on yhteinen 63 päivän kiintiö, jonka toinen vanhempi voi siirtää
- Yrittäjä voi jatkaa työskentelyä vanhempainvapaan aikana, mutta päiväraha pienenee
Matala YEL-työtulo tarkoittaa pientä vanhempainpäivärahaa. Tämä on yksi syy, miksi YEL-työtulon tason valinta kannattaa harkita huolellisesti.
Eläketurva: YEL:n rooli
YEL on yrittäjän tärkein sosiaalivakuutus. Se kerryttää vanhuuseläkettä, mutta myös työkyvyttömyyseläkkeen, perhe-eläkkeen ja kuntoutusrahan perustan.
Yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukaan YEL-maksu on pakollinen, kun yrittäjätoiminta täyttää laissa säädetyt edellytykset.
YEL-työtulon valinta 2026:
YEL-työtuloa voi muuttaa kerran vuodessa. Muutos vaikuttaa etuuksiin 6 kuukauden viiveellä. Suositeltava taso vastaa sitä palkkaa, joka maksettaisiin vastaavasta työstä ulkopuoliselle.
| YEL-työtulo | YEL-maksu (24,10 %) | Eläkekertymä (1,5 %/v) |
|---|---|---|
| 15 000 euroa/v | 3 615 euroa/v | 225 euroa/v |
| 30 000 euroa/v | 7 230 euroa/v | 450 euroa/v |
| 50 000 euroa/v | 12 050 euroa/v | 750 euroa/v |
| 80 000 euroa/v | 19 280 euroa/v | 1 200 euroa/v |
YEL-maksu on kokonaan verovähennyskelpoinen. YEL-laskurilla voit laskea oman maksusi.
YEL-työtulon vaikutus kaikkiin etuuksiin
YEL-työtulo on yrittäjän sosiaaliturvan tärkein yksittäinen luku. Se määrittää lähes kaikkien etuuksien tason.
| Etuus | Peruste |
|---|---|
| Sairauspäiväraha | YEL-työtulo |
| Vanhempainpäiväraha | YEL-työtulo |
| Ansiosidonnainen työttömyysturva | YEL-työtulo |
| Vanhuuseläke | YEL-työtulo |
| Työkyvyttömyyseläke | YEL-työtulo |
| Kuntoutusraha | YEL-työtulo |
Matala YEL-työtulo säästää kuukausimaksuissa, mutta heikentää turvaa kaikissa tilanteissa. Jokaisen yrittäjän kannattaa pohtia, mikä taso vastaa todellista riskiä.
Yrittäjän sosiaaliturva ulkomailla
EU- ja ETA-maissa toimiva suomalainen yrittäjä voi säilyttää Suomen sosiaaliturvan A1-todistuksella. Todistus haetaan Eläketurvakeskukselta.
A1-todistus on voimassa enintään 24 kuukautta kerrallaan. Se osoittaa, että yrittäjä on vakuutettu Suomessa eikä kohdemaassa tarvitse maksaa erillisiä sosiaalivakuutusmaksuja.
EU:n sosiaaliturva-asetuksen (883/2004) mukaan henkilö on vakuutettu vain yhdessä maassa kerrallaan. Jos yrittäjä toimii useassa maassa samanaikaisesti, vakuutusmaa määräytyy asuinmaan mukaan.
Kolmansissa maissa (EU:n ulkopuolella) tilanne riippuu maiden välisistä sosiaaliturvasopimuksista. Ilman sopimusta yrittäjä voi joutua maksamaan vakuutusmaksuja molemmissa maissa.
Yrittäjäpuolisot ja sosiaaliturva
Yrittäjän puoliso, joka työskentelee yrityksessä ilman työsuhdetta, on usein YEL-vakuutusvelvollinen. Tämä koskee tilanteita, joissa puoliso osallistuu yrityksen toimintaan säännöllisesti.
Puolison YEL-työtulo määritetään erikseen hänen oman työpanoksensa perusteella. Kummallakin puolisolla on oma vakuutuksensa ja omat etuutensa.
Ilman omaa YEL-vakuutusta puoliso jää ilman yrittäjän sosiaaliturvaa. Tämä tarkoittaa, ettei hänelle kerry eläkettä eikä hän saa yrittäjän sairauspäivärahaa.
Tapaturmavakuutus yrittäjälle
Yrittäjä ei kuulu lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen piiriin automaattisesti. Vaihtoehtoja ovat:
- Vapaaehtoinen yrittäjän tapaturmavakuutus: kattaa työtapaturmat ja ammattitaudit
- Henkilövakuutukset: henkivakuutus, sairauskuluvakuutus, pysyvän työkyvyttömyyden vakuutus
Tapaturmavakuutus on erityisen tärkeä fyysistä työtä tekeville yrittäjille. Rakentaminen, kuljetus ja maatalous ovat aloja, joilla tapaturmariski on keskimääräistä suurempi.
Vakuutusten kokonaiskustannus
Yrittäjän lakisääteiset ja vapaaehtoiset vakuutukset muodostavat merkittävän vuosikustannuksen. Alla oleva laskelma perustuu 30 000 euron YEL-työtuloon.
| Vakuutus | Vuosikustannus (arvio) | Pakollinen? |
|---|---|---|
| YEL-vakuutus | 7 230 euroa | Kyllä |
| Työttömyyskassan jäsenmaksu | 200 euroa | Ei |
| Vapaaehtoinen tapaturmavakuutus | 300 euroa | Ei |
| Henkivakuutus | 200 euroa | Ei |
| Yhteensä | noin 7 930 euroa |
YEL-maksu on ylivoimaisesti suurin yksittäinen erä. Sen osuus kokonaiskustannuksesta on yli 90 prosenttia.
Vapaaehtoiset vakuutukset ovat edullisia suhteessa turvan tasoon. Esimerkiksi työttömyyskassan 200 euron vuosimaksu voi tuottaa tuhansia euroja ansiosidonnaista päivärahaa.
Vertailu: palkansaajan ja yrittäjän turva
Palkansaajan ja yrittäjän sosiaaliturvan erot ovat merkittäviä. Alla oleva taulukko tiivistää keskeisimmät kohdat.
| Turvan osa-alue | Palkansaaja | Yrittäjä |
|---|---|---|
| Eläkevakuutus | TyEL (työnantaja maksaa osan) | YEL (yrittäjä maksaa kokonaan) |
| Tapaturmavakuutus | Pakollinen (työnantaja ottaa) | Vapaaehtoinen |
| Työttömyysturva | Automaattinen kassan kautta | Vapaaehtoinen kassajäsenyys |
| Sairauspäiväraha | Perustuu palkkaan | Perustuu YEL-työtuloon |
| Vanhempainpäiväraha | Perustuu palkkaan | Perustuu YEL-työtuloon |
Suurin ero on vastuun jakautumisessa. Palkansaajan turvasta huolehtii työnantaja yhdessä yhteiskunnan kanssa. Yrittäjä vastaa turvastaan pääosin itse.
Yrittäjän vakuutusten vertailussa käydään läpi, mitkä vakuutukset ovat pakollisia ja mitkä vapaaehtoisia.
Toimintasuunnitelma: rakenna turvaverkkosi
- Liity yrittäjien työttömyyskassaan heti. 15 kuukauden odotusaika alkaa jäsenyydestä.
- Tarkista YEL-työtulosi taso. Se vaikuttaa lähes kaikkiin etuuksiin.
- Harkitse vapaaehtoista tapaturmavakuutusta. Se on erityisen tärkeä fyysistä työtä tekeville.
- Selvitä henkilövakuutusten tarve. Henkivakuutus on tärkeä, jos perheellä on taloudellinen riippuvuus yrittäjästä.
- Tarkista A1-todistuksen tarve ennen ulkomailla työskentelyä.
- Varmista puolison vakuutustilanne, jos puoliso työskentelee yrityksessä.
Lähteet
Usein kysyttyä
Saako yrittäjä työttömyysturvaa?
Kyllä, mutta vain jos on liittynyt yrittäjien työttömyyskassaan ja täyttää työssäoloehdon. Ilman kassajäsenyyttä yrittäjä on oikeutettu vain Kelan peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen, ei ansiosidonnaiseen päivärahaan.
Mikä on yrittäjän työssäoloehto 2026?
Yrittäjän työssäoloehto on 15 kuukautta 4 vuoden tarkastelujakson aikana. Tämä tarkoittaa, että kassajäsenyyttä tarvitaan vähintään 15 kuukautta ennen kuin ansiosidonnainen turva aktivoituu.
Voiko yrittäjä saada työttömyysturvaa yritystoiminnan lomassa?
Jos yritystoiminta on lopetettu tai se on sivutoimista, voi olla oikeus tukeen. Toiminnan sivutoimisuus arvioidaan tapauskohtaisesti — päätoimisen yrittäjyyden aikana tukea ei pääsääntöisesti saa.
Miten yrittäjän sairausvakuutus toimii?
Yrittäjä kuuluu Kelan sairausvakuutuksen piiriin. Sairauspäivärahan suuruus perustuu YEL-työtuloon. Karenssi on 1 päivä, minkä jälkeen päivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivää.
Mitä tapahtuu sosiaaliturvalle, kun yritys myydään?
Yrityksen myynnin jälkeen yrittäjä siirtyy palkansaajan sosiaaliturvaan, jos jää töihin ostajalle. Jos ei, hänestä tulee työtön — jolloin aiemman kassajäsenyyden ja työssäoloehdon täyttyminen ratkaisee, onko oikeus ansiosidonnaiseen tukeen.
WLAKI.fi toimitus
Juridinen tietopankki yrittäjille