Osakeyhtiön yrittäjä kohtaa joka vuosi saman kysymyksen: nostaako varoja palkkana vai osinkona? Vuonna 2026 perusrakenne on ennallaan. Pääomatulovero pysyy 30 prosentissa alle 30 000 euron tuloilla ja nousee 34 prosenttiin sen ylittävältä osalta. Yhteisöverokanta on 20 %. Pääsääntö on, että osinko on usein edullisempi pienillä ja kohtalaisilla tulotasoilla, mutta palkka on välttämätön sosiaaliturvan ja eläkekertymän kannalta. Yhdistelmästrategia sopii useimmille.
Toiminimi vai osakeyhtiö, vertailu
Osinkojen verotuksen muutokset 2025–2026
Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksessa ei tapahtunut merkittäviä rakenteellisia muutoksia vuoden 2026 alusta. Pääomatulovero säilyi 30 prosentissa alle 30 000 euron osalta ja 34 prosentissa sen ylittävältä osalta (Tuloverolaki 1535/1992). Yhteisövero pysyi 20 prosentissa.
Kevyesti verotettavan osingon enimmäisraja on edelleen 150 000 euroa vuodessa. Tämä raja lasketaan per osakas. Alle 150 000 euron kevyen osingon jakautuminen on seuraava: 25 % on verovapaata ja 75 % on pääomatuloa.
Rajan ylittävältä osalta 85 % luetaan pääomatuloksi. Tämä tarkoittaa tehokkaasti korkeampaa kokonaisverorasitusta suurissa osingoissa.
[CHART: Pylväsdiagrammi - kevyen ja raskaan osinko-osuuden verorasitusero - Verohallinto / Tuloverolaki 1535/1992]
Keskeinen muutos: Osinkojen verotuksen rakenne pysyi vakaana. Yrittäjien kannattaa silti tarkistaa nettovarallisuuslaskelma vuosittain, koska se määrittää kevyen osingon enimmäismäärän.
Palkka vai osinko: verolaskelma 2026
Alla oleva taulukko on suuntaa-antava. Tarkat luvut riippuvat nettovarallisuudesta, yhtiön tilanteesta ja yrittäjän muista tuloista. Palkan sivukulut (työnantajamaksut) on huomioitu arviossa.
| Nostotapa | Bruttovoitto | Arvioitu vero | Nettoon jää |
|---|---|---|---|
| Pelkkä palkka (~30 % vero + sivukulut) | 50 000 € | ~15 000 € + sivukulut | ~35 000 € |
| Osinko alle 150 000 € raja (8 % nettovar.) | 50 000 € | ~6 000–8 000 € | ~42 000–44 000 € |
| Yhdistelmä (30 000 € palkka + loput osinko) | 50 000 € | ~11 000–13 000 € | ~37 000–39 000 € |
Laskelmassa käytetty: pääomatulovero 30 %, ansiotuloveron arvio 30 %, yhteisövero 20 %. Palkan sivukulut sisältyvät työnantajan maksamaan kokonaisrasitukseen.
Kevytyrittäjä ja toiminimi: palkka vai osinko
Toiminimi ei voi maksaa osinkoja. Yksityinen elinkeinonharjoittaja nostaa varansa yksityisottoina. Nämä verotetaan joko ansio- tai pääomatulona laskennallisen jaon perusteella.
Toiminimen nettotulos verotetaan kokonaisuudessaan yrittäjän tulona. Tämä voi tarkoittaa korkeampaa verorasitusta kuin osakeyhtiössä, jos tulos on suuri.
Kevytyrittäjänä toimivalla ei ole YEL-vakuuttamisvelvollisuutta, jos työtulo jää alle 9 423,09 euron vuodessa. Raja koskee vuotta 2026. Tämä tarkoittaa matalampaa kulurasitusta, mutta myös heikompaa sosiaaliturvaa.
Milloin osinko kannattaa enemmän kuin palkka?
Osinko on verotuksellisesti edullisempi silloin, kun yhtiön nettovarallisuus on riittävä kevyen osingon laskentaan ja yrittäjä ei tarvitse sosiaaliturvaa palkan kautta. Keskeinen ehto on nettovarallisuusehto: kevyt osinko lasketaan 8 prosentista yhtiön nettovarallisuudesta.
Matala palkan sivukulurasitus ei siirry osingon puolelle. Osinko on edullinen juuri siksi, että se ei ole ansiotuloa eikä kerrytä työnantajamaksuja.
Osinko sopii erityisesti tilanteeseen, jossa yrittäjä on jo turvannut sosiaaliturvansa YEL-työtulon kautta ja haluaa minimoida kokonaisverorasituksen.
Milloin palkka kannattaa enemmän?
Palkka on välttämätön, jos yrittäjä haluaa kerryttää merkittävää eläkettä tai hakea lainaa. Asuntolainan myöntämisessä pankki katsoo yleensä säännöllistä palkkaa, ei osingon historiaa.
Myös sairauspäiväraha ja vanhempainraha lasketaan vakuutuspalkan perusteella. YEL-työtulo vaikuttaa suoraan näihin etuuksiin. Liian matala YEL tarkoittaa matalampaa päivärahaa.
Palkka on myös yhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen kulu. Se pienentää yhtiön verotettavaa tulosta ja siten maksettavaa yhteisöveroa.
YEL-vakuutus 2026 – laskuri ja selitys
Yhdistelmästrategia: palkka ja osinko
Yleisin käytäntö on nostaa ensin kohtuullinen palkka ja jakaa loppuvoitto osinkona. Palkka kattaa YEL-työtulon minimirajan ja kerryttää sosiaaliturvaa. Osinko optimoi loppuosan verorasituksen.
Palkan taso kannattaa harkita suhteessa YEL-vakuutuksen alarajaan ja tarvittavaan sosiaaliturvaan. Liian matala palkka heikentää turvaa. Liian korkea palkka nostaa ansiotuloveroa tarpeettomasti.
Verohallinnon ohjeiden mukaan osinko ei saa olla peiteltyä osingonjakoa. Tämä tarkoittaa, että palkka ei saa olla selvästi alimitoitettu suhteessa tehtyyn työmäärään. Lisätietoa: Verohallinnon osinko-ohje.
Laskuesimerkit eri tulotasoilla 2026
Alla olevat laskuesimerkit ovat suuntaa-antavia. Ne perustuvat vuoden 2026 verokantoihin: pääomatulovero 30 % (alle 30 000 €) ja 34 % (yli 30 000 €), ansiotuloverotus progressiivisen asteikon mukaan, yhteisöverokanta 20 %. Palkan sivukulut on arvioitu noin 25 prosentiksi palkkasummasta.
Tulotaso 30 000 €/vuosi (yhtiön voitto ennen nosteluja)
| Nostotapa | Vero ja kulut | Nettoon jää |
|---|---|---|
| Pelkkä palkka | ~9 000 € (vero ~25 % + sivukulut) | ~21 000 € |
| Pelkkä kevyt osinko (8 % nettov.) | ~3 500–4 500 € | ~25 500–26 500 € |
| Yhdistelmä: 15 000 € palkka + loput osinko | ~5 500–6 500 € | ~23 500–24 500 € |
Pienellä tulotasolla pelkkä osinko on verotuksellisesti edullisin, jos nettovarallisuusehto täyttyy.
Tulotaso 60 000 €/vuosi (yhtiön voitto ennen nosteluja)
| Nostotapa | Vero ja kulut | Nettoon jää |
|---|---|---|
| Pelkkä palkka | ~22 000–25 000 € | ~35 000–38 000 € |
| Pelkkä kevyt osinko (8 % nettov.) | ~8 000–12 000 € | ~48 000–52 000 € |
| Yhdistelmä: 30 000 € palkka + loput osinko | ~14 000–17 000 € | ~43 000–46 000 € |
Keskitasolla yhdistelmästrategia tasapainottaa veroedun ja sosiaaliturvan.
Tulotaso 100 000 €/vuosi (yhtiön voitto ennen nosteluja)
| Nostotapa | Vero ja kulut | Nettoon jää |
|---|---|---|
| Pelkkä palkka | ~45 000–50 000 € (korkea progressio) | ~50 000–55 000 € |
| Kevyt osinko max 150 000 € + ylittävä osinko | ~20 000–25 000 € | ~75 000–80 000 € |
| Yhdistelmä: 40 000 € palkka + osinko | ~26 000–32 000 € | ~68 000–74 000 € |
Korkealla tulotasolla osinkopainotteisuus tuottaa merkittävimmän verohyödyn, mutta sosiaaliturva heikkenee eniten.
Huomio: laskelmissa ei ole huomioitu yhtiön jakaman osingon perusteeksi tarvittavaa nettovarallisuutta erikseen. Luvut kuvaavat verorakenteen vertailua, eivät yksittäistä tilannetta.
Veromuutokset 2026: palkka ja osinko
Vuosi 2026 ei tuonut merkittäviä rakenteellisia muutoksia listaamattomien osakeyhtiöiden osinko- tai palkkaveroon. Keskeinen rakenne pysyi ennallaan Tuloverolaissa (1535/1992).
Palkkaveroon liittyvät muutokset 2026:
- Työtulovähennystä korotettiin hieman, mikä hyödyttää pienipalkkaisia palkansaajia.
- Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen tasoa tarkistettiin inflaatiokorjauksena.
- Yleisradiovero pysyi 2,5 prosentissa alle 14 000 euron tuloista.
Osinkoverotukseen liittyvät muutokset 2026:
- Pääomatulovero pysyi 30 prosentissa alle 30 000 euron tuloilla ja 34 prosentissa sen ylittävältä osalta.
- Kevyen osingon enimmäisraja 150 000 euroa per osakas pysyi ennallaan.
- Yhteisöverokanta säilyi 20 prosentissa.
- Nettovarallisuuslaskennan perusteet eivät muuttuneet.
Yrittäjän kannattaa seurata Verohallinnon tiedotteita vuosittain, sillä pienemmät muutokset (vähennysrajat, indeksitarkistukset) voivat vaikuttaa optimaaliseen nostotapaan. Ajantasainen tieto löytyy Verohallinnon osinko-ohjeesta.
OYL-rajat ja niiden vaikutus
Osakeyhtiölaki (624/2006) asettaa rajat sille, milloin osinkoa ylipäätään voi jakaa. Nämä rajoitukset ovat keskeinen osa osinkosuunnittelua.
Vapaaseen omaan pääomaan perustuva raja (OYL 13:5): Osinkoa voidaan jakaa enintään viimeksi vahvistetun taseen mukainen vapaa oma pääoma vähennettynä yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävillä varoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osinkonjako edellyttää riittävää kertynyttä voittoa taseessa.
Maksukykyisyysnäkökohta (OYL 13:2): Osinkoa ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Hallituksen vastuulle kuuluu arvioida maksukyky ennen osinkoesityksen tekemistä yhtiökokoukselle.
Nettovarallisuus ja 8 %:n raja: Kevyt osinkoverotus edellyttää, että osinko ei ylitä 8 % yhtiön matemaattisesta arvosta (nettovarallisuus per osake). Matemaattinen arvo lasketaan edellisen vuoden taseen perusteella. Arvon laskeminen tarkasti on kirjanpitäjän tai tilintarkastajan tehtävä.
Osakassopimuksen vaikutus: Jos yhtiöllä on osakassopimus, siinä voidaan sopia tiukemmista ehdoista osingonjaon suhteen. Esimerkiksi vähemmistöosakkaat voivat vaatia tiettyä osingonjakovelvollisuutta tai kieltää osingonjaon ilman kaikkien osakkaiden suostumusta.
Yhteenveto: kumpi kannattaa 2026?
Osinko on puhtaasti verorasituksessa mitattuna edullisempi vaihtoehto pienillä ja kohtalaisilla tulotasoilla, kun nettovarallisuusehto täyttyy. Palkka on kuitenkin välttämätön osa kokonaissuunnittelua, koska se turvaa sosiaalietuudet ja eläkkeen.
Yhdistelmästrategia sopii useimmille osakeyhtiöyrittäjille. Kohtuullinen palkka plus kevyesti verotettu osinko on tasapainoisin tapa hallita kokonaisverorasitusta.
Kannattaa tarkistaa yhtiön nettovarallisuuslaskelma vuosittain. Se määrittää, kuinka paljon kevyttä osinkoa voi ylipäätään jakaa. Virheellinen laskelma voi johtaa odottamattomaan veroseuraamukseen.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei oikeudellista eikä verotuksellista neuvontaa. Verotukseen liittyvissä päätöksissä suositellaan konsultoimaan tilintarkastajaa tai veroasiamiestä.
Usein kysyttyä
Paljonko osinkoa voi nostaa kevyesti verotettuna 2026?
Listaamattomasta yhtiöstä voi nostaa enintään 8 % yhtiön nettovarallisuudesta kevyesti verotettuna. Tästä määrästä 25 % on verovapaata ja 75 % pääomatuloa. Enimmäisraja on 150 000 euroa vuodessa.
Onko osinko aina parempi kuin palkka?
Ei aina. Osinko on usein edullisempi puhtaana verorasituksena mitattuna. Se ei kuitenkaan kerrytä eläkettä, sairauspäivärahaa eikä lainakelpoisuutta samalla tavalla kuin palkka.
Miten YEL-työtulo liittyy osinkojen nostamiseen?
YEL-työtulo ei suoraan rajoita osingon nostamista. Se vaikuttaa kuitenkin sosiaaliturvaetuuksiin, kuten sairauspäivärahaan ja eläkekertymään. Matala YEL-työtulo tarkoittaa matalampaa turvaa.
Voiko toiminimi nostaa osinkoja?
Toiminimi ei voi maksaa osinkoja. Yksityinen elinkeinonharjoittaja nostaa tulonsa yksityisottoina, jotka verotetaan ansio- tai pääomatulona laskennallisen jaon perusteella.
Mitä tarkoittaa yhdistelmästrategia palkka + osinko?
Yrittäjä nostaa ensin kohtuullisen palkan, joka kattaa sosiaaliturvamaksut ja kerryttää eläkettä. Loppuvoiton hän jakaa osinkona, jolloin kokonaisverorasitus jää usein pienemmäksi kuin pelkällä palkalla.
WLAKI.fi toimitus
Juridinen tietopankki yrittäjille