Toiminimen ja osakeyhtiön verotus eroaa perustavanlaatuisesti. Tämä artikkeli käy läpi verotuksen erot laskuesimerkkien avulla, jotta voit arvioida kumpi yhtiömuoto sopii tulotasoosi 2026.
Ohjevideo: Toiminimen perustaminen vaihe vaiheelta
Yleisen vertailun perustamisesta, hallinnosta ja vastuusta löydät hub-artikkelistamme: toiminimi vai osakeyhtiö, kattava vertailu.
Huomautus: Tämä artikkeli ei ole oikeudellinen neuvo yksittäistilanteisiin. Verolaskelmat ovat suuntaa-antavia. Konsultoi tarvittaessa kirjanpitäjää tai veroasiamiestä.
Verotuksen murrospiste 2026
Yhtiömuodon valinta vaikuttaa suoraan verorasitukseen. Toiminimen tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona. Osakeyhtiön tulos verotetaan yhteisöverona (20 %), minkä päälle tulee mahdollinen osinkovero.
Murrospiste, jonka yli osakeyhtiö yleensä tulee edullisemmaksi, on noin 30 000–50 000 euron vuositulos. Tarkka raja riippuu kunnallisveroprosentista ja nettovarallisuudesta.
Alle murrospisteen toiminimi on edullisempi, koska ansiotuloverotus on matalilla tuloilla kevyt. Sen yläpuolella osakeyhtiön yhteisöveron ja huojennetun osingon yhdistelmä tuottaa yleensä pienemmän kokonaisveron.
Murrospiste ei ole kiinteä luku. Se vaihtelee yrittäjän henkilökohtaisen tilanteen mukaan. Vaikuttavia tekijöitä ovat puolison tulot, muut pääomatulot, asuinkunta ja yrityksen nettovarallisuus.
Yhtiömuotojen verotus: tärkein ero
Toiminimi: henkilökohtainen tulovero
Toiminimen tulos verotetaan kokonaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona (tuloverolaki 1535/1992, 38 §). Tulo jaetaan ansiotuloon ja pääomatuloon nettovarallisuuden perusteella.
Pääomatulo-osuus on 20 % (tai vaatimuksesta 10 %) nettovarallisuudesta. Se verotetaan 30 %:n verokannalla, ja yli 30 000 euron pääomatulosta veroprosentti on 34 %.
Loppu verotetaan progressiivisesti ansiotuloveroasteikon mukaan. Käytännössä suurin osa toiminimiyrittäjän tulosta on ansiotuloa, koska nettovarallisuus jää usein matalaksi.
Yrittäjä voi valita pääomatulo-osuudeksi myös 0 %, jos se on kokonaisuutena edullisempi. Valinta tehdään vuosittain veroilmoituksella. Matalilla tuloilla 0 %:n pääomatulo-osuus on usein edullisin, koska ansiotulon progressio ei vielä ylitä pääomatuloverokantaa.
| Tulos | Arvioitu veroaste (ansiotulo) |
|---|---|
| 20 000 € | noin 25–30 % |
| 40 000 € | noin 35–40 % |
| 70 000 € | noin 45–50 % |
Osakeyhtiö: yhteisöverotus ja osinko
Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan yhteisöveroa 20 % (TVL 124 §). Yrittäjä voi nostaa varoja yhtiöstä kahdella tavalla.
- Palkkana, joka on vähennyskelpoinen kulu yhtiölle ja verotetaan ansiotulona yrittäjällä.
- Osinkona, jolla on erityinen verotusmenettely (ks. alla).
Osinkoverotus (listattomat yhtiöt, 2026):
- Osinko on huojennettua siltä osin kuin se on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta ja enintään 150 000 euroa. Tästä veronalaista pääomatuloa on 25 %, jolloin efektiivinen veroaste on noin 7,5 %.
- Yli 150 000 euron tai yli 8 % tuottoa ylittävä osinko: 85 % on veronalaista pääomatuloa.
Käytännössä huojennetun osingon efektiivinen veroaste on noin 7,5 %. Rajan ylittävältä osalta veroaste nousee noin 25,5–28,9 prosenttiin riippuen tulotasosta.
Nettovarallisuus ja osinkoverotus
Nettovarallisuus ratkaisee, kuinka paljon osinkoa yrittäjä voi nostaa huojennetulla verokannalla. Matemaattinen arvo lasketaan yhtiön varojen ja velkojen erotuksena.
Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa: jos yhtiön nettovarallisuus on 100 000 euroa, huojennettua osinkoa voi nostaa enintään 8 000 euroa (8 % x 100 000 euroa). Tästä 25 % eli 2 000 euroa on veronalaista pääomatuloa.
Nettovarallisuutta voi kasvattaa jättämällä voittoja yhtiöön. Myös liiketoimintaan liittyvät koneet, laitteet ja toimitilat kerryttävät nettovarallisuutta. Rahalainat osakkaalle sen sijaan vähentävät sitä.
Nettovarallisuuden kerryttäminen vaatii aikaa. Ensimmäisinä vuosina yhtiön matemaattinen arvo on usein matala, jolloin huojennetun osingon hyöty jää pieneksi. Tämä on tärkeä tekijä päätettäessä milloin yhtiömuodon muutos kannattaa.
| Nettovarallisuus | Huojennettu osinko (8 %) | Vero osinkosta |
|---|---|---|
| 50 000 € | 4 000 € | noin 300 € |
| 100 000 € | 8 000 € | noin 600 € |
| 200 000 € | 16 000 € | noin 1 200 € |
Huojennetun osingon yläraja on 150 000 euroa vuodessa, vaikka nettovarallisuus olisi suurempi.
Palkka vai osinko: optimointistrategia 2026
Osakeyhtiön yrittäjän kannattaa yleensä yhdistää palkkaa ja osinkoa. Pelkkä palkka johtaa korkeaan ansiotulon progressioon. Pelkkä osinko taas edellyttää suurta nettovarallisuutta.
Palkka ensin, osinko sen päälle: Yrittäjä nostaa palkkaa sen verran, että ansiotulon progressio pysyy kohtuullisena. Tyypillisesti tämä tarkoittaa noin 30 000–40 000 euron vuosipalkkaa.
Tämän jälkeen yhtiöön jäänyt voitto verotetaan yhteisöverolla (20 %). Voiton voi nostaa osinkona huojennetun osingon puitteissa. Palkka vai osinko -laskurillamme voit kokeilla eri yhdistelmiä. Vuoden 2026 veromuutokset palkka- ja osinkostrategiassa on käsitelty perusteellisesti artikkelissa palkka vai osinko: veromuutokset 2026.
YEL-näkökulma: Palkan suuruus vaikuttaa myös yrittäjän eläkevakuutuksen työtuloon. Liian matala palkka voi heikentää eläketurvaa ja sosiaaliturvaa. Lue lisää YEL-vakuutuksesta ja työtulosta 2026.
Palkan sivukulut: Yrittäjän itselleen maksama palkka sisältää myös työnantajan sivukulut. Näihin kuuluvat eläkemaksu (TyEL), työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksu. Sivukulut ovat yhteensä noin 20–25 % palkan päälle. Voit laskea tarkan summan työnantajakulut-laskurillamme.
Milloin pelkkä palkka riittää? Jos yhtiön nettovarallisuus on matala eikä huojennettua osinkoa voi nostaa merkittävästi, palkan ja osingon yhdistelmän hyöty jää pieneksi. Tällöin kannattaa arvioida, onko osakeyhtiö ylipäätään järkevä yhtiömuoto.
Verolaskelma: käytännön esimerkki
Tilanne: Yritys tekee 60 000 euron voiton. Yrittäjällä ei ole muita tuloja.
Vaihtoehto A: Toiminimi
| Erä | Määrä |
|---|---|
| Liiketulos | 60 000 € |
| YEL-vähennys (noin 25 %) | -15 000 € |
| Verotettava tulo | noin 45 000 € |
| Arvioitu vero (ansiotulo + kunnallisvero) | noin 16 000–19 000 € |
| Käteen | noin 26 000–29 000 € |
Vaihtoehto B: Osakeyhtiö
| Erä | Määrä |
|---|---|
| Liiketulos | 60 000 € |
| Palkka itselle (optimoitu) | -30 000 € |
| Yhteisövero jäljelle jääneestä (20 % x 30 000 €) | -6 000 € |
| Jäljelle jäävä voitto | 24 000 € |
| Osingon vero (huojennettu, 8 % sääntö) | noin 1 800 € |
| Palkan vero + sosiaalimaksut | noin 7 000–8 000 € |
| Käteen (palkka + osinko) | noin 28 000–31 000 € |
Laskelmat ovat suuntaa-antavia ja riippuvat mm. kunnallisveroprosentista, YEL-työtulosta ja yhtiön nettovarallisuudesta. Konsultoi kirjanpitäjää tarkan laskelman saamiseksi.
Kunnallisveroprosentti laskelmissa
Kunnallisveroprosentti vaihtelee Suomessa välillä 4,36–10,86 % (2026). Tämä vaikuttaa erityisesti toiminimiyrittäjään, koska koko tulos verotetaan henkilökohtaisena ansiotulona.
60 000 euron tulolla kunnan veroeron vaikutus voi olla 2 000–3 000 euroa vuodessa. Osakeyhtiössä vaikutus koskee vain yrittäjän itselleen nostamaa palkkaa, ei yhtiön tulosta.
Käytännön esimerkki: Helsinki (kunnallisveroprosentti 5,36 %) ja Kittilä (10,50 %) eroavat merkittävästi. 45 000 euron verotettavalla tulolla ero on yli 2 300 euroa pelkästään kunnallisverossa.
Tämä tarkoittaa, että korkean kunnallisveron kunnissa osakeyhtiön murrospiste voi olla jopa 5 000–10 000 euroa matalampi kuin matalan veron kunnissa. Vertaa oman kuntasi veroprosenttia Verohallinnon kunnallisveroluettelosta.
Kirjanpitovelvollisuudet: toiminimi vs Oy
Kirjanpidon laajuus eroaa yhtiömuotojen välillä merkittävästi. Tämä vaikuttaa sekä kustannuksiin että ajankäyttöön.
Toiminimen kirjanpito
Toiminimiyrittäjä voi pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, jos liikevaihto jää alle 200 000 euron (kirjanpitolaki 1336/1997, 1a:1a §). Käytännössä tämä tarkoittaa tulojen ja menojen kirjaamista aikajärjestyksessä.
Tilintarkastusvelvollisuutta ei ole. Tilinpäätöstä ei tarvitse rekisteröidä kaupparekisteriin.
Toiminimiyrittäjä voi hoitaa kirjanpidon itse esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmalla tai edullisella taloushallinto-ohjelmistolla. Monelle yksinyrittäjälle tämä riittää hyvin.
Osakeyhtiön kirjanpito
Osakeyhtiö on aina kahdenkertaisen kirjanpidon piirissä. Tilinpäätös on laadittava ja rekisteröitävä vuosittain.
Tilintarkastaja vaaditaan, jos kaksi seuraavista rajoista ylittyy: liikevaihto yli 200 000 euroa, tase yli 100 000 euroa tai palveluksessa yli kolme henkilöä. Pienimmät yhtiöt voivat jättää tilintarkastuksen tekemättä.
Osakeyhtiön on myös pidettävä yhtiökokous vähintään kerran vuodessa. Yhtiökokouksen pöytäkirjat, hallituksen päätökset ja osakeluettelo on säilytettävä. Nämä velvoitteet tulevat suoraan osakeyhtiölaista (OYL 624/2006).
Kustannukset: perustaminen ja vuosikulut
| Kustannus | Toiminimi | Osakeyhtiö |
|---|---|---|
| Perustamisilmoitus (PRH) | 60 € | 280 € (sähköisesti) |
| Osakepääoma | ei vaadita | vähintään 0,01 € (käytännössä 2 500 €) |
| Kirjanpito/vuosi | 500–1 500 € | 1 500–4 000 € |
| Tilintarkastus | ei vaadittu | 500–1 500 € (jos vaaditaan) |
| Veroilmoitus | maksuton | maksuton |
Osakeyhtiön vuosittaiset hallintokulut ovat tyypillisesti 1 000–2 500 euroa korkeammat kuin toiminimen. Tämä on huomioitava erityisesti pienillä liikevaihdoilla, joissa verosäästö ei välttämättä kata lisäkustannuksia.
Osakepääomavaatimus poistui vuonna 2019, mutta käytännössä pankit ja yhteistyökumppanit odottavat osakeyhtiöltä vähintään 2 500 euron pääomaa. Se kertoo sitoutumisesta ja parantaa yhtiön luottokelpoisuutta.
Perustaminen onnistuu sähköisesti PRH:n verkkopalvelussa. Käsittelyaika on yleensä muutama arkipäivä. Perustamisen yksityiskohdista kerromme tarkemmin yhtiömuotovertailussamme.
Sivutoiminen yrittäjä: kumpi yhtiömuoto?
Sivutoimiselle yrittäjälle toiminimi on lähes aina järkevämpi valinta. Hallinto on kevyempi ja kustannukset matalammat.
Sivutoimisen yrittäjän tulo lisätään palkkatulojen päälle. Jos palkkatuloja on jo 40 000 euroa ja yritystuloa 15 000 euroa, yritystulo verotetaan korkealla marginaaliveroasteella. Tämä tarkoittaa, että sivutoimisen toiminimiyrittäjän efektiivinen veroaste voi olla 40–50 % jo pienelläkin yritystulolla.
Osakeyhtiö alkaa olla sivutoimisellekin kiinnostava, kun yritystoiminnan tulos ylittää 20 000–30 000 euroa vuodessa. Tällöin yhteisöveron 20 % ja huojennetun osingon yhdistelmä voi tuottaa pienemmän kokonaisveron kuin ansiotulon progressio palkkatulojen päälle.
Huomioi kuitenkin: Osakeyhtiön perustaminen sivutoimisena lisää hallinnollista taakkaa. Kirjanpito, tilinpäätös ja yhtiökokouspöytäkirjat vaativat aikaa tai ulkopuolista palvelua.
Sivutoimisen toiminimiyrittäjän kannattaa huomioida myös vakuutusvelvoitteet. YEL-vakuutus on pakollinen, kun työtulo ylittää alarajan, riippumatta siitä onko yrittäjyys sivu- vai päätoimista.
Toinen verolaskelma: 30 000 euron tulos
Murrospiste näkyy selkeimmin matalammalla tulotasolla. Tarkastellaan tilannetta, jossa yritystulo on 30 000 euroa.
Toiminimi, 30 000 euron tulos
Verotettava tulo YEL-vähennyksen jälkeen on noin 22 500 euroa. Arvioitu kokonaisvero on noin 5 500–7 000 euroa. Käteen jää noin 16 000–17 000 euroa.
Ansiotulon progressio on tällä tasolla maltillinen. Yrittäjävähennys (5 %) keventää verotusta noin 500 eurolla.
Osakeyhtiö, 30 000 euron tulos
Jos yrittäjä nostaa 20 000 euroa palkkana ja jättää 10 000 euroa yhtiöön, yhteisövero on 2 000 euroa. Palkan vero ja sivukulut ovat yhteensä noin 5 000–6 000 euroa. Käteen jää noin 16 000–17 000 euroa.
Tällä tulotasolla osakeyhtiö ei tuota merkittävää verosäästöä. Hallintokulut (1 000–2 500 euroa vuodessa) tekevät toiminimestä selvästi edullisemman vaihtoehdon.
Verotuksen erityistilanteet
Puolison tulo ja yrittäjäpuolisot
Jos puoliso työskentelee toiminimellä, yritystulo voidaan jakaa puolisoiden kesken työmäärän suhteessa (TVL 14 §). Tämä voi keventää progressiota merkittävästi, koska molempien puolisoiden verotus alkaa matalammasta tulotasosta.
Osakeyhtiössä puoliso voidaan palkata työntekijäksi tai ottaa osakkaaksi. Palkan on vastattava todellista työmäärää. Verohallinto voi puuttua tilanteeseen, jos palkkaa maksetaan ilman vastaavaa työpanosta.
Elinkeinotoiminnan tappio
Toiminimen tappio vähennetään ensisijaisesti elinkeinotoiminnan tulolähteen tulosta seuraavien kymmenen verovuoden aikana. Yrittäjä voi kuitenkin vaatia tappiota vähennettäväksi pääomatuloista. Tämä tehdään veroilmoituksella tappiollisen vuoden aikana.
Osakeyhtiön tappio vähennetään yhtiön tulevista voitoista kymmenen vuoden kuluessa. Tappiota ei siirretä yrittäjän henkilökohtaiseen verotukseen.
Jos osakeyhtiön omistus vaihtuu yli 50 % tappiovuoden aikana tai sen jälkeen, tappion vähennysoikeus menetetään. Poikkeusluvan voi hakea Verohallinnolta.
Yrittäjävähennys
Toiminimiyrittäjä saa 5 %:n yrittäjävähennyksen yritystulosta (TVL 30a §). Vähennys tehdään ennen tulon jakamista ansio- ja pääomatuloon. 60 000 euron tulolla vähennys on 3 000 euroa, mikä keventää verotusta noin 1 000–1 500 euroa.
Osakeyhtiön osakkaalla vastaavaa vähennystä ei ole. Yhteisöverokanta (20 %) kompensoi tämän yleensä suuremmilla tuloilla, mutta 30 000–50 000 euron tulohaarukassa yrittäjävähennys kaventaa eroa merkittävästi.
Sukupolvenvaihdos ja varallisuus
Osakeyhtiön osakkeet voidaan siirtää sukupolvenvaihdoksessa huojennetulla perintö- ja lahjaverolla, jos ehdot täyttyvät (perintö- ja lahjaverolaki 55 §). Toiminimen liiketoiminnan siirto on monimutkaisempi, koska erillistä omaisuutta ei voi luovuttaa yhtä selkeästi.
Jos sukupolvenvaihdos on suunnitteilla, osakeyhtiö tarjoaa verotuksellisesti joustavamman rakenteen. Tarkemmin perintö- ja varallisuussuunnittelusta 2026.
Milloin yhtiömuodon muutos EI kannata
Osakeyhtiö ei ole automaattisesti parempi valinta. Seuraavissa tilanteissa toiminimi on usein järkevämpi.
Pienet tulot: Kun yritystulo jää alle 30 000 euron, toiminimen ansiotuloverotus on yleensä kokonaisveroasteeltaan edullisempi. Osakeyhtiön hallintokustannukset syövät mahdollisen verosäästön.
Matala riski: Jos yritystoiminnassa ei ole merkittäviä vastuita tai velkoja, toiminimen henkilökohtainen vastuu ei ole käytännön ongelma. Vastuun rajoittaminen ei yksinään perustele yhtiömuodon muutosta.
Yksinkertainen liiketoiminta: Yhden henkilön palveluyritys ilman merkittävää varallisuutta ei hyödy osakeyhtiön rakenteesta. Hallintoaika ja kirjanpitokulut kasvavat turhaan.
Lähellä eläkeikää: Jos yrittäjä suunnittelee lopettavansa muutaman vuoden sisällä, osakeyhtiön perustaminen ja nettovarallisuuden kerryttäminen ei ehdi tuottaa verosäästöä. Purkaminen ja lopputilitys tuovat lisäkustannuksia.
Kausiluonteinen toiminta: Jos yrittäjyys on satunnaista tai kausiluonteista, osakeyhtiön kiinteät vuosikulut rasittavat myös hiljaisina kuukausina. Toiminimessä ei ole kiinteitä hallintokustannuksia liiketoiminnan taukojen aikana.
Usean tulolähteen tilanne: Jos yrittäjällä on palkkatuloja ja yritystoiminnan tulos on pieni, osakeyhtiön yhteisövero ei tuota merkittävää etua. Palkkatulojen progressio ei koske osakeyhtiön tulosta, mutta palkan nosto yhtiöstä lisää joka tapauksessa henkilökohtaista verorasitusta.
Veroilmoituksen käytännön erot
Toiminimiyrittäjä ilmoittaa yritystulonsa henkilökohtaisella veroilmoituksella (lomake 5). Ilmoitus annetaan kerran vuodessa huhtikuussa. Erillistä yhteisöveroilmoitusta ei tarvita.
Osakeyhtiö antaa oman veroilmoituksen (lomake 6B) neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yrittäjä ilmoittaa lisäksi henkilökohtaisella veroilmoituksellaan yhtiöstä nostetut palkat ja osingot.
Käytännössä osakeyhtiö edellyttää kahta erillistä veroilmoitusta: yhtiön ja yrittäjän henkilökohtaisen. Tämä lisää sekä kirjanpitäjän työtä että yrittäjän omaa ajankäyttöä.
ALV-velvollisuus ja YEL
Molemmat yhtiömuodot ovat arvonlisäverovelvollisia yli 15 000 euron liikevaihdolla (AVL 3 §). Alarajan alle jäävä yrittäjä voi rekisteröityä vapaaehtoisesti, jos haluaa vähentää ostojen ALV:n. Lue tarkemmin arvonlisäverosta yrittäjälle.
YEL-vakuutus on toiminimelle pakollinen aina, kun työtulo ylittää vakuuttamisen alarajan (9 010,28 euroa vuodessa, 2026). Osakeyhtiön osakkaalle se on pakollinen, jos hän omistaa yli 30 % yhtiöstä ja työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa. Lue lisää yrittäjän eläkevakuutuksesta ja YEL-maksusta 2026.
YEL-maksu on noin 24,1 % (alle 53-vuotiaat) tai 25,6 % (53–62-vuotiaat) vahvistetusta työtulosta. Maksu on verotuksessa kokonaan vähennyskelpoinen molemmissa yhtiömuodoissa.
Yhtiömuodon muutos toiminimestä osakeyhtiöksi
Toiminimen liiketoiminta voidaan siirtää osakeyhtiöön apporttiomaisuutena ilman välittömiä veroseuraamuksia. Edellytyksenä on, että siirto täyttää tuloverolain jatkuvuusperiaatteen ehdot (TVL 24 §).
Prosessi vaatii uuden osakeyhtiön perustamisen ja toiminimen liiketoiminnan siirtämisen kokonaisuudessaan. Yksittäisiä omaisuuseriä ei voi poimia ilman veroseuraamuksia. Koko liiketoiminnan siirto sisältää varastot, sopimukset, asiakassuhteet ja mahdolliset aineettomat oikeudet.
Toinen vaihtoehto on lopettaa toiminimi ja perustaa uusi osakeyhtiö. Tämä on verotuksellisesti epäedullisempi, koska toiminimen lopettaminen realisoi varallisuuden ja siitä voi syntyä verotettavaa tuloa.
Käytännössä muutos kannattaa ajoittaa tilikauden vaihteeseen. Kirjanpitäjän avustus on suositeltavaa, koska virheellinen menettely voi johtaa veroseuraamuksiin.
Muutoksen yhteydessä on huomioitava myös sopimukset, lisenssit ja mahdolliset vuokrasopimukset, jotka on siirrettävä uudelle yhtiölle. Pankkitilit ja maksupalvelut on avattava uudelleen osakeyhtiön nimiin.
Toiminimen y-tunnus lakkaa muutoksen myötä. Osakeyhtiö saa oman y-tunnuksen, joka on päivitettävä kaikkiin asiakassuhteisiin, laskupohjiin ja viranomaisrekistereihin.
ALV-rekisteröinti on tehtävä uudelleen osakeyhtiölle. Sama koskee työnantajarekisteriä ja ennakkoperintärekisteriä. Lue ALV-velvollisuudesta tarkemmin arvonlisävero-oppaastamme.
Yhteenveto: milloin vaihtaa yhtiömuotoa?
Yhtiömuodon valinta on verotuksellisesti merkittävä päätös. Se kannattaa perustaa todellisiin lukuihin, ei oletuksiin.
Toiminimi on järkevä valinta, kun vuositulos jää alle 30 000 euron, toiminta on yksinkertaista ja riskitaso matala. Hallintokustannukset ja ajankäyttö pysyvät pieninä.
Osakeyhtiö kannattaa harkita, kun vuositulos ylittää 40 000–50 000 euroa toistuvasti. Erityisesti jos yrittäjä pystyy kerryttämään nettovarallisuutta ja hyödyntämään huojennettua osinkoverotusta.
Verotarkastuksen kannalta molemmat yhtiömuodot ovat samanarvoisia. Verohallinto voi kohdistaa tarkastuksen kumpaankin. Lue lisää verotarkastuksen muistilistasta.
Päätöstä ei tarvitse tehdä lopullisesti heti. Moni yrittäjä aloittaa toiminimellä ja siirtyy osakeyhtiöön liiketoiminnan kasvaessa. Tärkeintä on arvioida tilanne vuosittain kirjanpitäjän kanssa.
Yrittäjän kokonaisverotukseen vaikuttavat myös vakuutusmaksut ja sosiaaliturva. Kattavan kuvan saat yrittäjän lakisääteisten velvoitteiden oppaasta.
Lue myös
- Toiminimi vai osakeyhtiö, kattava vertailu (hub-artikkeli: perustaminen, vastuu, hallinto)
- YEL-maksu ja työtulo 2026
- Arvonlisävero yrittäjälle 2026
- Palkka vai osinko -laskuri
- Yrittäjän vakuutukset vertailussa
- Perintö- ja varallisuussuunnittelu 2026
Lähteet
Usein kysyttyä
Milloin toiminimi kannattaa muuttaa osakeyhtiöksi?
Useimmiten silloin, kun liikevaihto ylittää noin 30 000–50 000 euroa vuodessa tai kun toiminnassa on merkittäviä riskejä, joilta halutaan suojata henkilökohtainen omaisuus. Myös kasvutavoitteet ja ulkoinen rahoitus puoltavat osakeyhtiötä.
Voiko toiminimellä maksaa itselleen palkkaa?
Ei perinteisessä mielessä. Yksityinen elinkeinonharjoittaja tekee yksityisottoja, jotka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja. Tulo verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona.
Mikä on osakeyhtiön minimipääoma 2026?
Osakeyhtiöllä ei ole lakisääteistä minimiosakepääomavaatimusta vuodesta 2019 lähtien. Osakepääoma voi olla 0,01 euroa tai enemmän yhtiöjärjestyksen mukaan.
Kumpaa yhtiömuotoa suositellaan sivutoimiselle yrittäjälle?
Sivutoimiselle yrittäjälle toiminimi on usein yksinkertaisempi ja halvempi vaihtoehto. Hallinnollinen taakka on pienempi eikä erillistä kirjanpitoa tarvita kuten osakeyhtiöllä.
WLAKI.fi toimitus
Juridinen tietopankki yrittäjille