WLAKI.fi
Lakiasiat

Edunvalvontavaltuutus 2026: miten tehdään ja vahvistetaan

Edunvalvontavaltuutus tehdään laatimalla kirjallinen edunvalvontavaltakirja, jonka allekirjoitat kahden esteettömän todistajan samanaikaisesti läsnä ollessa. Valtakirjaa ei tarvitse hyväksyttää kenelläkään etukäteen. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vahvistaa valtuutuksen vasta, kun et enää kykene hoitamaan asioitasi.

KysymysVastaus 2026
MuotoKirjallinen valtakirja, kaksi esteetöntä todistajaa
Kuka vahvistaaDigi- ja väestötietovirasto (DVV)
Milloin vahvistetaanVasta kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan
Vahvistuspäätöksen hinta138 euroa
Virallinen mallilomakeEi ole, DVV ei tarjoa valmista pohjaa

Mikä edunvalvontavaltuutus on?

Edunvalvontavaltuutus on ennakkoon tehty valinta siitä, kuka hoitaa asioitasi, jos sairaus, vamma tai muistisairaus vie kykysi tehdä sen itse. Valtuutuksen antaminen tapahtuu laatimalla edunvalvontavaltakirja. Siinä nimeät valtuutetun eli henkilön, joka hoitaa asioitasi puolestasi.

Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) mahdollistaa valtuutuksen.

Sanat valtuutus ja valtakirja tarkoittavat arjessa lähes samaa. Tarkasti ottaen valtuutus on oikeus ja valtakirja on asiakirja, jolla se annetaan. Siksi hakukoneissa kilpailevat termit edunvalvontavaltuutus, edunvalvontavaltakirja ja edunvalvontavaltuutus lomake tarkoittavat samaa asiaa.

DVV suosittelee edunvalvontavaltuutuksen tekemistä jokaiselle täysi-ikäiselle. Valtuutus on kevyempi ja joustavampi tapa kuin viranomaisen määräämä edunvalvoja. Valtuuttaja päättää itse, kuka asioita hoitaa ja miten toimintaa valvotaan.

Miten edunvalvontavaltuutus tehdään?

Valtakirjan voi laatia täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan sisällön ja merkityksen. Prosessi etenee viidessä vaiheessa.

  1. Valitse valtuutettu ja varmista, että hän on valmis ottamaan tehtävän.
  2. Päätä, mitä asioita valtuutettu saa hoitaa.
  3. Kirjoita valtakirja ja lisää siihen lain vaatima voimaantuloehto.
  4. Allekirjoita valtakirja kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa.
  5. Säilytä alkuperäinen valtakirja niin, että valtuutettu saa sen tarvittaessa käyttöönsä.

DVV suosittelee käyttämään apuna ammattilaista, kuten oikeusaputoimistoa, asianajotoimistoa, lakiasiantoimistoa tai pankin notariaattipalvelua. Valtakirjan voi tehdä myös itse, jos muotovaatimukset täyttyvät. Ammattilaisen apu on tarpeen erityisesti, jos omaisuus on monimutkaista tai perhesuhteet vaativat huolellista nimeämistä.

Kuka voi olla valtuutettu?

Valtuutetuksi voi nimetä luottohenkilön, esimerkiksi puolison, lapsen tai muun läheisen. Valtuutettu voi olla kuka tahansa henkilö, johon luotat. Yritystä, yhdistystä tai yleistä edunvalvojaa ei voi nimetä valtuutetuksi.

Valtakirjassa kannattaa nimetä myös toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu. Toissijainen valtuutettu astuu tehtävään, jos varsinainen valtuutettu ei ota tehtävää vastaan tai on pysyvästi estynyt. Varavaltuutettu tarvitaan tilapäiseen esteeseen, esimerkiksi esteellisyyteen perinnönjaossa tai valtuuttajan omaisuuden myynnissä.

Mitä valtakirjassa pitää olla?

DVV luettelee valtakirjan pakolliset kohdat. Ne ovat samalla käytännön tarkistuslista valtakirjan laatijalle.

Pakollinen kohtaMitä se tarkoittaa
ValtuuttajaValtakirjan laatija
ValtuutettuHenkilö, joka edustaa valtuuttajaa
Asiakirjan lajiValtakirjasta käy ilmi, että kyse on edunvalvontavaltakirjasta
Hoidettavat asiatAsiat, joita valtuutettu saa hoitaa valtuuttajan puolesta
VoimaantuloehtoValtuutus tulee voimaan vasta, kun valtuuttaja ei kykene huolehtimaan asioistaan

Voimaantuloehdon sanamuoto on DVV:n mukaan seuraava: “valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan”. Jos ehto puuttuu, DVV ei voi vahvistaa valtuutusta.

Onko mallilomaketta olemassa?

Virallista mallilomaketta ei ole. DVV toteaa, että edunvalvontavaltuutukselle ei ole olemassa yhtä oikeaa valtuutusmallia. Internetistä löytyy erilaisia pohjia, mutta DVV kehottaa pyytämään valtakirjan laatimiseen apua ammattilaiselta, jotta siinä huomioidaan oma tilanteesi.

Apuna kannattaa käyttää kahta virallista lähdettä. Ensimmäinen on DVV:n ohje edunvalvontavaltakirjan laatimiseen, joka kertoo pakolliset kohdat ja todistajasäännöt.

Toinen on Suomi.fi-oppaan sivu valtakirjan sisällöstä. Se antaa esimerkkilauseet kuhunkin kohtaan.

DVV:n lomake on olemassa vain vahvistamishakemukselle. Se ei ole valtakirjapohja. Sekoitus on yleinen, koska haut “edunvalvontavaltuutus lomake” ja “edunvalvontavaltuutus mallilomake” osuvat usein juuri tähän hakemukseen.

Mitä valtakirjassa päätetään?

Suomi.fi-oppaan mukaan valtakirjassa määritellään ainakin seuraavat asiat.

  • mitä taloudellisia asioita valtuutettu saa hoitaa, esimerkiksi omaisuus ja pankkiasiat
  • mitä hoitoon ja asumiseen liittyviä asioita valtuutettu saa hoitaa
  • mihin tilanteisiin tarvitaan toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu
  • kuka saa nähdä tietojasi, sillä valtuutetulla on salassapitovelvollisuus
  • miten valtuutetun toimintaa valvotaan

Hoitotahdon voi mainita valtakirjassa viittaamalla siihen. Hoitotahdossa kerrot, millaista hoitoa haluat tilanteessa, jossa et itse pysty ilmaisemaan tahtoasi. Jos asut osan vuodesta ulkomailla, valtakirjaan kannattaa kirjata, että siihen sovelletaan Suomen lakia.

Salassapidosta kannattaa päättää erikseen. Valtuutettu ei saa kertoa valtuuttajaa koskevista asioista edes muille läheisille, ellei valtakirjassa toisin sanota. Terveystietoihin valtuutettu saa oikeuden vain, kun valtuuttaja ei itse ymmärrä asioiden merkitystä, ellei valtakirjassa määrätä toisin.

Keitä todistajina voi käyttää?

Valtuuttajan on allekirjoitettava valtakirja tai tunnustettava siinä oleva allekirjoituksensa, kun kaksi todistajaa on samanaikaisesti läsnä. Todistajat vahvistavat valtakirjan allekirjoituksillaan. Todistajien pitää tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltakirja, mutta valtuuttajan ei tarvitse kertoa heille sen sisältöä.

Todistajien on oltava täysi-ikäisiä ja ymmärrettävä todistamisen merkitys.

Heidän on myös oltava esteettömiä. DVV:n mukaan todistaja on esteellinen, jos hän on valtuuttajan tai valtuutetun puoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi taikka näiden puoliso. Esteellisyys koskee myös puolisukulaisia, esimerkiksi puolisisarusta.

Esteellinen todistaja on yleisin syy siihen, ettei valtakirjaa voi vahvistaa. Esteettömyys kannattaa tarkistaa jo allekirjoitushetkellä. Hyviä todistajia ovat usein ystävät tai työtoverit, joilla ei ole sukulaissuhdetta kumpaankaan osapuoleen.

Todistajien kannattaa kirjata allekirjoituksen oheen seuraavat tiedot:

  • syntymäaika, yhteystiedot sekä todistamisen paikka ja aika
  • maininta siitä, että he ovat olleet samanaikaisesti läsnä
  • merkintä valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys
  • merkintä muista seikoista, jotka voivat vaikuttaa valtakirjan pätevyyteen

Miten edunvalvontavaltuutus vahvistetaan?

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun DVV on vahvistanut sen.

Vahvistamista haetaan vasta silloin, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioita, joita valtuutus koskee. DVV huomauttaa, että vahvistus voi tulla ajankohtaiseksi vasta kymmenien vuosien päästä. Joskus valtuutusta ei tarvitse vahvistaa lainkaan.

Valtakirjaa ei saa lähettää DVV:lle säilytettäväksi, rekisteröitäväksi tai etukäteen tarkastettavaksi. DVV ei ota kantaa valtakirjan sisältöön tai muodolliseen pätevyyteen ennen vahvistushakemusta.

Kuka hakee ja mitä tarvitaan?

Vahvistamista hakee valtuutettu. Hakemukseen tarvitaan seuraavat asiakirjat.

  1. Lääkärinlausunto siitä, ettei valtuuttaja enää kykene hoitamaan asioitaan. Valtuutettu hankkii sen itse, ja sillä on oikeus saada lausunto, kun hän näyttää lääkärille valtakirjan.
  2. Hakemus ensisijaisesti DVV:n verkkolomakkeella. Tunnistautuminen tapahtuu verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
  3. Alkuperäinen paperinen valtakirja. Kopio tai skannattu versio ei riitä.

Hakemuksen kannattaa liittää myös valtuuttajan lausuma, jos hän ymmärtää asian merkityksen, sekä valtuuttajan puolison tai läheisen lausuma. Jos lausumia ei ole mukana, DVV pyytää ne erikseen, mikä pidentää käsittelyä. Käsittelyajat löytyvät DVV:n käsittelyaikasivulta.

Alkuperäinen valtakirja pitää säilyttää myös vahvistamisen jälkeen. Jos toissijainen valtuutettu hakee vahvistamista, ensisijaisen valtuutetun on pitänyt kieltäytyä tehtävästä, luopua siitä, tulla pysyvästi estyneeksi tai kuolla.

Paljonko vahvistaminen maksaa?

DVV:n päätös edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisesta maksaa 138 euroa vuonna 2026. DVV lähettää erillisen laskun, kun asia on käsitelty. Hinta on voimassa DVV:n holhoustoimen hinnaston mukaan 1.1.2026 alkaen.

Lisäksi kustannuksia aiheutuu lääkärinlausunnosta. Sen hinta riippuu terveydenhuollon yksiköstä, eikä sille ole yhtä vakiohintaa. Jos valtakirjan laatimisessa käytetään lakitoimistoa tai pankin palvelua, myös siitä veloitetaan erikseen.

Mitä valtuutettu tekee sen jälkeen?

Valtuutetun pitää antaa DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa vahvistamisesta omaisuusluettelo niistä valtuuttajan varoista ja veloista, joita valtuutus koskee. Lisäksi hänen on pidettävä kirjaa valtuuttajan varoista, veloista ja tilikauden tapahtumista. Näistä velvoitteista ei voi poiketa valtakirjan määräyksellä.

Mitä lakimuutokset 1.5.2026 muuttivat?

Holhoustoimilakia ja edunvalvontavaltuutuslakia muutettiin 1.5.2026. Muutokset keventävät lupasääntelyä ja sujuvoittavat valtuutettujen toimintaa. Tärkein muutos koskee kiinteistöjä.

Ennen 1.5.2026 allekirjoitetussa valtakirjassa piti erikseen mainita oikeus luovuttaa, kiinnittää tai pantata kiinteää omaisuutta. Jos mainintaa ei ollut, valtuutettu ei voinut edustaa valtuuttajaa näissä asioissa. Valtakirjalla, joka on allekirjoitettu 1.5.2026 tai sen jälkeen, valtuutettu voi hoitaa kiinteistöä koskevia asioita suoraan, jos hänellä on oikeus hoitaa valtuuttajan omaisuutta ja muita taloudellisia asioita.

Muutos ei koske vanhoja valtakirjoja. Jos olet allekirjoittanut valtakirjasi ennen 1.5.2026 ja haluat antaa valtuutetulle oikeuden kiinteistöasioihin, tee uusi valtakirja. DVV:n mukaan muutokset ovat myös seuraavat:

  • Valtuutettu ei ole esteellinen vain siksi, että valtuuttajan vastapuolena on valtuutetun vanhemman sisarus.
  • Valtuutettu voi antaa valtuuttajan puolesta tavanomaisia ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä lahjoja, jos antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa. Lahjoja itselleen hän ei saa antaa.

Perusteet muutoksille löytyvät DVV:n tiedotteesta 30.4.2026.

Valtuutus vai edunvalvoja: mikä ero?

Edunvalvontavaltuutus tehdään etukäteen, kun henkilö on vielä toimintakykyinen. Valtuuttaja valitsee itse, kuka asioita hoitaa ja miten. Valtuutus tulee voimaan vasta vahvistamisen jälkeen.

Edunvalvoja on viranomaisen ratkaisu. Sitä käytetään, jos edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty tai sitä ei enää voi tehdä. DVV kuvaa valtuutuksen joustavammaksi ja nopeammaksi tavaksi kuin viranomaisen määräämä edunvalvonta.

OminaisuusEdunvalvontavaltuutusEdunvalvoja
Kuka päättääValtuuttaja itseViranomainen
Milloin tehdäänEtukäteen, toimintakyvyn aikanaKun toimintakyky on jo heikentynyt
ValvontaValtuuttaja määrittelee itse, omaisuusluettelo ja kirjanpito pakollisiaViranomaisen valvonta ja lupa-asiat
ValtuutettuValtuuttajan valitsema luottohenkilöViranomaisen määräämä henkilö

Valtuutuksen laajuus riippuu valtakirjasta. DVV:n mukaan valtuutus ei vaadi vuosittaisia tilinpäätöksiä tai erillisiä lupia, ellei valtakirjassa toisin määrätä. Omaisuusluettelo ja kirjanpitovelvollisuus ovat kuitenkin aina pakollisia, kun valtuutus koskee taloudellisia asioita.

Entä ero tavalliseen valtakirjaan?

Tavallinen valtakirja ei edellytä todistajia eikä viranomaisen vahvistusta. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa valtuuttaja kykenee itse hoitamaan asiansa mutta tarvitsee apua esimerkiksi matkan tai sairaalajakson ajaksi. Edunvalvontavaltuutus on laadittu nimenomaan sitä tilannetta varten, että valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan.

Tavallista valtakirjaa ei siis kannata pitää korvaajana. Valtakirjan sisältö ja voimaantuloehto määräävät, milloin valtuutetun oikeus alkaa. Jos tarvitset varautumista toimintakyvyn menettämisen varalle, tee edunvalvontavaltakirja.

Miten valtuutuksen voi muuttaa tai perua?

Jos haluat muuttaa valtuutusta, teet uuden edunvalvontavaltakirjan. Uusi valtakirja korvaa vanhan.

Valtuutuksen voi perua ennen vahvistamista tuhoamalla kaikki alkuperäisen valtakirjan kappaleet. Siksi tallelle jäävien kappaleiden määrä ja sijainti kannattaa pitää tiedossa. Vahvistamisen jälkeen peruminen vaatii hakemuksen DVV:lle.

Valtuutus voi päättyä myös siihen, että valtuuttaja kuolee tai valtuutettu ei enää pysty tai halua hoitaa tehtävää. Kuoleman jälkeen valtuutetun pitää luovuttaa valtuuttajan omaisuus kuolinpesän osakkaille ja tehdä kuolinpesälle päätöstili, ellei valtakirjassa ole vapautettu valtuutettua siitä. Perunkirjoitukseen liittyvät velvoitteet ovat oppaassa perunkirjoituksen aikataulu.

Mitkä ovat yleisimmät virheet?

Virheet liittyvät tavallisesti muotoon, nimeämiseen ja säilytykseen. Ne voi estää tarkistamalla seuraavat kohdat.

Todistaja on esteellinen

Jos todistaja on valtuuttajan tai valtuutetun lähisukulainen, DVV ei voi vahvistaa valtakirjaa. Käytä todistajina henkilöitä, joilla ei ole sukulaissuhdetta kumpaankaan.

Voimaantuloehto puuttuu

Ilman lain vaatimaa voimaantuloehtoa valtakirjaa ei vahvisteta. Kopioi ehto DVV:n ohjeesta sanatarkasti.

Alkuperäinen valtakirja ei löydy

DVV ei vahvista valtuutusta kopion tai skannatun tiedoston perusteella. Tee useampi alkuperäinen kappale ja kerro valtuutetulle, missä ne ovat. Älä lähetä valtakirjaa DVV:lle säilytettäväksi.

Yhteinen valtakirja puolisoille

DVV:n mukaan kummankin on hyvä tehdä oma valtakirja. Yhteinen asiakirja sotkee voimaantulon ja peruuttamisen.

Valtakirja on vanhentunut

Ennen 1.5.2026 tehty valtakirja ei anna oikeutta kiinteistöjen luovutukseen ilman erillistä mainintaa. Elämäntilanne, valtuutettu ja omaisuus muuttuvat. Tarkista valtakirja, kun perhesuhteet tai omaisuus muuttuvat, ja tee tarvittaessa uusi.

Käytännön toimintaohje

  • Valitse valtuutettu, toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu
  • Varmista, että valtuutetut ovat valmiita ottamaan tehtävän
  • Päätä taloudelliset sekä hoitoon ja asumiseen liittyvät asiat
  • Kirjoita voimaantuloehto DVV:n sanamuodon mukaan
  • Päätä tietojen luovuttaminen ja valvonta
  • Hanki kaksi täysi-ikäistä esteetöntä todistajaa
  • Allekirjoita valtakirja todistajien samanaikaisesti läsnä ollessa
  • Tee useampi alkuperäinen kappale ja kerro valtuutetulle sijainti
  • Hanki lääkärinlausunto, jos sinulla on ymmärryskykyyn vaikuttava sairaus

Edunvalvontavaltuutus on osa laajempaa varautumista.

Perintöön ja omaisuuden siirtoon liittyvät asiat käsitellään artikkeleissa testamentin teko ja perintösuunnittelu. Avioliiton omaisuussuhteista kerrotaan oppaassa avioehtosopimus. Yrittäjän muut varautumisasiat löytyvät oppaasta yrittäjän lakisääteiset velvoitteet.

Usein kysyttyä

Mikä on edunvalvontavaltuutus?
Se on ennakkoon tehty valtuutus, jossa nimeät henkilön hoitamaan asioitasi, jos et itse kykene siihen. Valtuutus annetaan edunvalvontavaltakirjalla.

Onko edunvalvontavaltakirjalle virallista mallilomaketta?
Ei ole. DVV toteaa, ettei yhtä oikeaa valtuutusmallia ole. Pakolliset kohdat ja esimerkkilauseet löytyvät DVV:n ja Suomi.fi:n ohjeista.

Mitä edunvalvontavaltakirjan tekemisessä vaaditaan?
Valtakirja tehdään kirjallisesti, ja valtuuttaja allekirjoittaa sen kahden esteettömän todistajan samanaikaisesti läsnä ollessa. Valtakirjassa on oltava voimaantuloehto.

Pitääkö edunvalvontavaltuutus vahvistaa?
Kyllä, jotta se tulee voimaan. Vahvistamista haetaan DVV:ltä vasta, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan.

Paljonko edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen maksaa?
DVV:n päätös maksaa 138 euroa vuonna 2026. Lääkärinlausunnosta ja mahdollisesta valtakirjan laatimisen avusta tulee lisäkuluja.

Voiko edunvalvontavaltuutuksen tehdä muistisairas?
Voi, jos hän ymmärtää valtakirjan merkityksen. DVV kehottaa hankkimaan lääkärinlausunnon ymmärryskyvystä, koska ratkaisevaa on ymmärryskyky eikä diagnoosi.

Voiko edunvalvontavaltuutuksen perua?
Voi. Ennen vahvistamista peruminen onnistuu tuhoamalla kaikki alkuperäiset kappaleet. Vahvistamisen jälkeen tarvitaan hakemus DVV:lle.

Lähteet

Luvut ja ohjeet perustuvat DVV:n tietoihin vuodelta 2026. Tarkista ajantasainen hinta ja lomakkeet DVV:n sivuilta. Päivitä artikkeli, kun hinnasto muuttuu.

Lähde ja taustatyö

WLAKI.fi toimitus

Juridinen tietopankki yrittäjille

Lähteenä laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) ja Digi- ja väestötietoviraston ohjeet