Verkkolaskuosoite ja verkkolasku yrittäjälle 2026

Verkkolaskuosoite on vastaanottajan osoite, johon verkkolasku välitetään. Verkkolaskulain (241/2019) mukaan yritys, jonka tilikauden liikevaihto on yli 10 000 euroa, voi vaatia laskun verkkolaskuna toiselta yritykseltä tai julkiselta hankintayksiköltä. Osoitteen löydät Tieken Verkkolaskuosoitteistosta.

Asia	Lyhyesti
Verkkolaskuoikeus	Laki sähköisestä laskutuksesta (241/2019) 4 §
Liikevaihtoraja	Yli 10 000 euroa tilikaudessa (2 §)
Osoitteen haku	Verkkolaskuosoite.fi, maksuton
Osoitteen muoto	OVT-tunnus tai IBAN, lisäksi välittäjätunnus
Laskun pakolliset tiedot	Arvonlisäverolaki (1501/1993) 209 e §

Mitä verkkolaskuosoite tarkoittaa?

Verkkolasku on lasku, joka tehdään, lähetetään ja vastaanotetaan rakenteisessa sähköisessä muodossa. Kone voi käsitellä sen automaattisesti ilman käsin tehtävää kirjausta.

Verkkolasku on tarkoitettu yritysten ja yhteisöjen väliseen laskutukseen. Kuluttajille tarkoitettu vastine on e-lasku, joka tilataan omasta verkkopankista.

Verkkolaskuosoite on tunniste, jonka perusteella lasku ohjautuu oikealle vastaanottajalle. Osoite on kaksiosainen: vastaanottajan oma osoite ja sen palveluntarjoajan välittäjätunnus. Palveluntarjoaja on verkkolaskuoperaattori tai pankki.

Verkkolasku ei ole sähköpostilla lähetetty PDF-liite. Suomen Yrittäjien mukaan PDF-muotoinen liite ei täytä sähköisen laskun vaatimusta, koska se ei ole rakenteisessa muodossa. Lähde: Suomen Yrittäjät: verkkolaskutuslaki tuli sovellettavaksi 1.4.2020.

1. Oikeudellinen perusta: verkkolaskulaki

Verkkolaskusta säädetään lailla hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta (241/2019), jota kutsutaan tässä verkkolaskulaiksi. Laki tuli voimaan 1.4.2019, ja sen 4 §:ää sovelletaan 1.4.2020 alkaen. Laki panee täytäntöön EU:n verkkolaskudirektiivin 2014/55/EU. Ajantasainen teksti löytyy Finlexistä.

Lain 2 §:n mukaan sähköinen lasku noudattaa sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia (EN 16931). Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan liike- tai ammattitoimintaa harjoittavaa, jonka tilikauden liikevaihto on enemmän kuin 10 000 euroa.

2. Onko verkkolasku pakollinen?

Verkkolaskulaki ei velvoita jokaista yrittäjää laskuttamaan verkkolaskuna. Lain 4 §:n mukaan hankintayksiköllä ja elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada pyynnöstä lasku toiselta hankintayksiköltä tai elinkeinonharjoittajalta sähköisenä laskuna. Tämä on niin sanottu verkkolaskuoikeus.

Velvollisuus laskuttaa verkkolaskuna syntyy siis vasta, kun asiakas sitä pyytää.

Jos asiakas on yritys tai julkinen taho, pyyntöön on syytä vastata. Suomen Yrittäjien mukaan asiakkaalla on oikeus jättää lasku maksamatta, jos myyjä ei toimita verkkolaskua pyynnöstä. Laki itse ei sisällä erillistä seuraamussäännöstä, joten kannattaa selvittää asia tilannekohtaisesti.

Milloin 10 000 euron raja ratkaisee?

Raja koskee tilikauden liikevaihtoa. Lain sanamuodon mukaan oikeus on elinkeinonharjoittajalla, ja elinkeinonharjoittaja on määritelmän mukaan se, jonka liikevaihto ylittää 10 000 euroa. Pienempi toiminnanharjoittaja jää siten lain määritelmän ulkopuolelle.

Esimerkki: sivutoiminen toiminimiyrittäjä laskuttaa vuodessa 6 000 euroa.

Hän ei ole lain tarkoittama elinkeinonharjoittaja, joten verkkolaskuoikeus ei lain mukaan koske hänen laskutustaan. Kun liikevaihto ylittää 10 000 euroa, tilanne muuttuu. Verkkolasku kannattaa silloin ottaa käyttöön ennen kuin ensimmäinen asiakas sitä pyytää.

Entä jos asiakas on kuluttaja?

Verkkolaskulaki koskee vain hankintayksiköitä ja elinkeinonharjoittajia. Kuluttajalle ei tarvitse lähettää verkkolaskua, ja kuluttaja ei voi sitä vaatia. Kuluttajan laskutuksessa käytetään paperi- tai sähköpostilaskua taikka e-laskua.

Mitä julkinen sektori vaatii?

Hankintayksikön on 3 §:n mukaan otettava vastaan ja käsiteltävä sähköisiä laskuja, jotka perustuvat julkisten hankintojen lain soveltamisalaan kuuluviin sopimuksiin. Valtionhallinto ottaa ostolaskut vastaan vain Eurooppa-normin mukaisina verkkolaskuina.

Valtiokonttori ohjaa toimittajat käyttämään valtion laskuoperaattoria, ja toimittajaportaaleja on tarjolla maksutta. Lähde: Valtiokonttori: verkkolaskujen lähettäminen valtiolle.

3. Miten verkkolaskuosoite muodostuu?

Verkkolaskuosoitteessa on kaksi osaa: vastaanottajan oma osoite ja välittäjätunnus. Tieken mukaan osoitteisto sisältää OVT- ja IBAN-muotoisia osoitteita. Lähde: Tieke: Verkkolaskuosoitteiston käyttöohje.

Mikä on OVT-tunnus?

OVT-tunnus alkaa Suomen maatunnuksella 0037. Sen perässä on Y-tunnus ilman väliviivaa ja tarvittaessa enintään viiden merkin pääte, jolla erotetaan esimerkiksi osastot.

Esimerkki: Y-tunnus 1234567-8 muuttuu OVT-tunnukseksi 003712345678. Esimerkki on kuvitteellinen.

Mikä on välittäjätunnus?

Välittäjätunnus kertoo, minkä operaattorin tai pankin kautta vastaanottaja saa laskunsa. Ilman sitä verkkolasku ei löydä perille, vaikka osoite olisi oikein. Välittäjätunnus ei ole sama asia kuin verkkolaskuosoite, joten kenttiä ei saa sekoittaa laskutusohjelmassa.

4. Mistä yrityksen verkkolaskuosoite löytyy?

Osoitteen löytää Tieken ylläpitämästä Verkkolaskuosoitteistosta, joka on maksuton hakupalvelu.

Hakua voi tehdä yrityksen nimellä, verkkolaskuosoitteen nimellä, osoitteella tai Y-tunnuksella. Hakupalvelu löytyy osoitteesta verkkolaskuosoite.fi. Lisätiedot palvelusta: Tieke: Verkkolaskuosoitteisto.

Osoitteisto ei ole yritysten oma ilmoituslista.

Tieken ohjeen mukaan tietoja päivittävät verkkolaskuoperaattorit ja pankit, eivät yritykset itse. Oman osoitteen saat rekisteriin tekemällä sopimuksen operaattorin tai pankin kanssa. Jos tiedoissa on virhe, voit pyytää korjausta rekisterin korjauspyyntö-painikkeella, joka ohjautuu palveluntarjoajallesi.

Näin hankit oman osoitteen

Päätä, miten haluat vastaanottaa laskut: laskutusohjelman, pankin tai operaattorin kautta.
Tee sopimus palveluntarjoajan kanssa ja anna Y-tunnus.
Pyydä palveluntarjoajalta oma verkkolaskuosoite ja sen välittäjätunnus.
Tarkista Verkkolaskuosoitteistosta, että osoite näkyy oikein.
Ilmoita osoite ja välittäjätunnus asiakkaille ja toimittajille.

Vertailu palveluntarjoajista ei kuulu tähän artikkeliin, ja hinnat vaihtelevat palveluittain.

5. Mitkä ovat laskun pakolliset tiedot?

Verkkolasku ei muuta laskun sisältövaatimuksia. Arvonlisäverolain (1501/1993) 209 b §:n mukaan lasku on annettava, kun ostaja on elinkeinonharjoittaja tai muu oikeushenkilö. Pakolliset tiedot luetellaan 209 e §:ssä, ja ne voi esittää millä tahansa kielellä.

Lain 209 d §:n mukaan lasku voidaan antaa sähköisesti, jos vastaanottaja siihen suostuu. Sähköinen lasku on lasku, joka annetaan ja vastaanotetaan sähköisessä muodossa. Verkkolasku on tämän kokonaisuuden tiukimmin määritelty muoto.

Mitä tietoja laskulla on oltava?

Tavallisella kotimaisella laskulla on oltava seuraavat tiedot (209 e § 1 mom.):

laskun antamispäivä
juokseva laskunumero, jonka perusteella lasku tunnistetaan
myyjän ALV-tunniste
myyjän ja ostajan nimi ja osoite
myytyjen tavaroiden määrä ja laji tai palvelujen laajuus ja laji
toimituspäivä tai suorituspäivä, jos se on eri kuin laskun antamispäivä
veron peruste verokannoittain tai verottomuus, yksikköhinta ilman veroa ja mahdollinen alennus
verokanta
maksettavan veron määrä euroina

Lisäksi vaaditaan merkintä veron poistamisen perusteesta verottomassa myynnissä sekä esimerkiksi merkintä “käännetty verovelvollisuus”, kun se on kyseessä. Ostajan ALV-tunniste tarvitaan, jos ostaja on verovelvollinen ostoksesta tai kyse on yhteisömyynnistä. Lue myös ALV yrittäjälle, jossa laskumerkintöjä käsitellään yrittäjän kannalta.

Milloin yksinkertaistettu lasku riittää?

Arvonlisäverolain 209 f §:n mukaan enintään 400 euron laskulla voi olla suppeammat tiedot. Silloin riittää antamispäivä, myyjän nimi ja ALV-tunniste, kuvaus tavarasta tai palvelusta sekä veron määrä tai veron peruste verokannoittain. Rajat ja ehdot kannattaa tarkistaa Verohallinnon laskutusohjeesta.

Esimerkki: verkkolaskun tiedot

Toiminimiyrittäjä myy yritysasiakkaalle konsultointia. Laskun veroton hinta on 1 000 euroa ja ALV-kanta 25,5 prosenttia. ALV on 255 euroa ja laskun loppusumma 1 255 euroa.

Verkkolaskulla nämä luvut siirtyvät ostajan järjestelmään koneluettavina kenttinä. Jos kenttä on väärin täytetty, esimerkiksi verokanta puuttuu, vastaanottajan järjestelmä voi hylätä laskun. Sen vuoksi laskutusohjelman pakolliset kentät kannattaa täyttää aina.

6. Miten laskut säilytetään?

Verohallinnon ohjeen mukaan laskut on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen vuoden päättymisestä, jona liiketapahtuma on tapahtunut. Sähköisen laskun aitous, eheys ja luettavuus on voitava varmistaa koko säilytysajan. Kirjanpidon tositteista kerrotaan lisää oppaassa toiminimen kirjanpito.

Verkkolasku on kätevä, koska se tulee suoraan ostoreskontraan. Jos asiakas ei silti maksa laskua ajallaan, tilanne etenee samalla tavalla kuin paperilaskulla. Maksuvaatimuksesta ja perinnästä kerrotaan artikkelissa maksamattoman laskun perintä.

7. Mitkä ovat yleisimmät virheet?

Verkkolaskuissa virheet liittyvät tyypillisesti osoitteisiin ja kenttiin. Ne voi tarkistaa ennen ensimmäistä laskua.

Väärä osoite tai välittäjätunnus

Lasku ei mene perille, jos osoite on kirjoitettu väärin tai välittäjätunnus puuttuu. Kopioi tiedot suoraan Verkkolaskuosoitteistosta tai asiakkaan antamasta laskutusohjeesta. Julkisen sektorin asiakkaan oma postiosoite ei kelpaa laskutusosoitteeksi, vaan käytetään sen ilmoittamaa verkkolaskuosoitetta.

PDF lähetetään verkkolaskun sijaan

Jos asiakas on vaatinut verkkolaskua, PDF-liite sähköpostissa ei täytä vaatimusta. Tarkista, että laskutusohjelmasi lähettää rakenteisen verkkolaskun. Eurooppa-normin mukainen muoto on tarpeen etenkin julkisen sektorin laskuissa.

Pakolliset laskumerkinnät puuttuvat

Verkkolasku on silti arvonlisäverolain mukainen lasku. Jos pakollinen merkintä puuttuu, ostajan vähennysoikeus voi vaarantua ja lasku joudutaan korjaamaan. Tarkista laskupohja, kun verokannat tai tuoterivit muuttuvat.

Verkkolaskuoikeutta ei tunneta

Moni yrittäjä ei tiedä, että oikeus vaatia verkkolaskua on laissa. Jos haluat ostolaskusi suoraan kirjanpitoon, voit pyytää toimittajalta verkkolaskua, kunhan molemmat täyttävät lain määritelmän. Muista vuosittaiset velvoitteet, jotka on koottu yrittäjän lakisääteisiin velvoitteisiin.

8. Käytännön toimintaohje

Tarkista, ylittääkö tilikauden liikevaihto 10 000 euroa
Selvitä, mitä muotoa asiakas laskulta vaatii
Hanki laskutusohjelma tai operaattori, joka lähettää verkkolaskuja
Pyydä oma verkkolaskuosoite ja välittäjätunnus ostolaskuja varten
Hae asiakkaan osoite Verkkolaskuosoitteistosta tai kysy se suoraan
Varmista, että laskulla on kaikki 209 e §:n pakolliset tiedot
Säilytä laskut vähintään kuusi vuotta

Freelancerin ja pienyrittäjän verovelvoitteet kokonaisuutena käsitellään oppaassa freelancerin verotus 2026.

Lähteet

Luvut ja lakiviittaukset perustuvat tilanteeseen lokakuussa 2026. Tarkista ajantasainen lainsäädäntö Finlexistä ja ALV-laskutusohje Verohallinnosta.

Usein kysyttyä

Mikä on verkkolaskuosoite?

Verkkolaskuosoite on tunniste, jonka avulla verkkolasku välitetään oikealle vastaanottajalle. Se on yleensä OVT-tunnus tai IBAN-muotoinen osoite, ja sen lisäksi tarvitaan vastaanottajan operaattorin tai pankin välittäjätunnus.

Onko yrittäjällä velvollisuus lähettää verkkolasku?

Ei pääsääntöisesti. Verkkolaskulain 4 § antaa yritykselle oikeuden saada pyynnöstä lasku verkkolaskuna. Velvollisuus syntyy vasta, kun asiakas sitä vaatii, ja julkinen sektori vaatii verkkolaskun aina.

Pitääkö toiminimiyrittäjällä olla verkkolaskuosoite?

Ei laki sitä vaadi. Osoite tarvitaan, jos haluat vastaanottaa verkkolaskuja, esimerkiksi ostolaskuja toimittajilta. Lähettäjänä riittää, että laskutusohjelmasi tai operaattorisi osaa lähettää verkkolaskun vastaanottajan osoitteeseen.

Onko sähköpostilla lähetetty PDF verkkolasku?

Ei. Verkkolasku on rakenteisessa sähköisessä muodossa oleva lasku, joka siirtyy järjestelmästä toiseen. Sähköpostin PDF-liite on kuva laskusta, jota kone ei voi käsitellä automaattisesti.

Mistä löydän yrityksen verkkolaskuosoitteen?

Hae yritys nimellä tai Y-tunnuksella Tieken ylläpitämästä Verkkolaskuosoitteistosta osoitteessa verkkolaskuosoite.fi. Haku on maksuton. Jos yritystä ei löydy, kysy osoite suoraan asiakkaalta.

Mitkä ovat laskun pakolliset tiedot?

Arvonlisäverolain 209 e §:n mukaan laskulla on oltava muun muassa antamispäivä, juokseva laskunumero, myyjän ALV-tunnus, myyjän ja ostajan nimi ja osoite, tuotteen tai palvelun kuvaus, veron peruste, verokanta ja veron määrä euroina.