Testamentti 2026: miten tehdään pätevä testamentti

Lyhyt vastaus: Testamentti on pätevä, kun se on tehty kirjallisesti ja kaksi esteetöntä todistajaa on ollut yhtä aikaa läsnä, kun tekijä on allekirjoittanut sen tai tunnustanut allekirjoituksensa (perintökaari 10 luvun 1 §). Todistajat vahvistavat testamentin omilla nimikirjoituksillaan. Rintaperillisten lakiosaa ei voi testamentilla ohittaa.

Testamentti on ainoa tapa poiketa laissa säädetystä perintöjärjestyksestä. Oikein tehtynä se ohjaa omaisuuden niille, joille tekijä sen haluaa. Virheellisesti tehtynä se voidaan julistaa pätemättömäksi, ja omaisuus jaetaan kuin testamenttia ei olisi.

Artikkeli perustuu perintökaareen (40/1965), jonka ajantasainen teksti on Finlexissä.

Kuka voi tehdä testamentin?

Testamentin saa tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö (perintökaari 9 luvun 1 §). Nuorempikin voi tehdä testamentin, jos hän on tai on ollut naimisissa. Vähintään 15-vuotias voi lisäksi määrätä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita.

Testamentin saaja voi olla kuka tahansa, joka on elossa tekijän kuollessa. Testamentti on tehoton henkilön hyväksi, joka ei ole elossa tekijän kuolinhetkellä tai ainakin siitettynä ja myöhemmin elävänä syntyvänä (9 luvun 2 §).

Tarvitaanko testamenttia aina?

Testamentti ei ole pakollinen. Jos testamenttia ei ole, perintö menee perintökaaren mukaiseen järjestykseen: ensin rintaperilliset eli lapset ja heidän jälkeläisensä. Avopuolisolla ei ole lakimääräistä perintöoikeutta, joten avoparin on tehtävä testamentti, jos he haluavat turvata toisensa. Testamentti tulee voimaan vasta kuoleman jälkeen, joten toimintakyvyn menetyksen varalta kannattaa harkita erikseen edunvalvontavaltuutusta.

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentti toisin määrää (3 luvun 1 a §). Perintövero ja siihen vaikuttavat järjestelyt on käsitelty oppaassa perintövero ja perintösuunnittelu.

Testamentin teko ja muotovaatimukset

Testamentin teko on muotosidonnainen. Jos muotoa ei noudateta, testamentin moite onnistuu helposti. Seuraavat vaiheet noudattavat perintökaaren 10 lukua.

1. Kirjoita testamentti paperille. Käsinkirjoitus tai tulostus kelpaa.
2. Kerää kaksi todistajaa paikalle yhtä aikaa.
3. Allekirjoita testamentti todistajien nähden tai tunnusta siinä oleva allekirjoitus omaksesi.
4. Todistajat allekirjoittavat testamentin omilla nimikirjoituksillaan.
5. Todistajat merkitsevät ammattinsa, asuinpaikkansa sekä todistamisen paikan ja ajan (10 luvun 2 §).

Todistajien ei tarvitse tietää testamentin sisältöä. Heidän on tiedettävä, että asiakirja on testamentti (10 luvun 1 §).

Ketkä eivät voi olla todistajia?

Perintökaaren 10 luvun 4 §:n mukaan todistajaksi ei kelpaa:

• alle 15-vuotias
• henkilö, joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi ei kykene todistamaan
• testamentin tekijän puoliso
• tekijän suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen tai lanko
• tekijän sisarus tai tämän puoliso
• tekijän ottovanhempi tai ottolapsi

Lisäksi pykälän 2 momentti koskee testamentin saajaa. Jos todistajana on käytetty henkilöä, jonka hyväksi testamentissa on määräys, määräys voi olla pätemätön siltä osin (13 luvun 2 §). Todistajiksi kannattaa valita ulkopuoliset henkilöt, joille testamentista ei tule mitään.

Onko suullinen testamentti mahdollinen?

Poikkeus on mahdollinen vain, jos tekijä on sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi estynyt noudattamasta tavallista muotoa. Silloin testamentin voi tehdä suullisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä tai omakätisesti kirjoittamallaan ja allekirjoittamallaan asiakirjalla ilman todistajia (10 luvun 3 §).

Tämä on hätäratkaisu. Kun tilanne sallii, tavallinen todistajamuotoinen testamentti kannattaa tehdä uudelleen.

Mitä testamentissa kannattaa sanoa?

Laki ei vaadi tiettyä sanamuotoa, mutta tulkintaongelmat syntyvät epämääräisistä ilmauksista. Testamentissa kannattaa olla vähintään seuraavat tiedot:

• tekijän nimi ja henkilötunnus
• sana “testamentti” otsikkona
• kuka saa mitäkin: nimi, suhde tekijään ja kuvaus omaisuudesta
• loppuperillinen eli kuka saa omaisuuden, jos ensisijainen saaja kuolee ennen tekijää
• päivämäärä ja paikka
• tekijän allekirjoitus ja todistajien tiedot

Kerro omaisuus mieluummin lajeittain (“asunto-osakkeet”, “arvopaperit”) kuin yksittäisinä esineinä, koska omaisuus muuttuu elämän aikana. Erityisjälkisäädöksellä voi testamentata tietyn esineen tai summan. Yleistestamentilla tai sen osuudella annetaan osuus koko jäämistöstä.

Testamentin voi myöhemmin muuttaa tai peruuttaa. Muutoksessa on noudatettava samoja muotovaatimuksia kuin testamentin tekemisessä (10 luvun 6 §). Jos tekijä hävittää testamentin tai ilmaisee selvästi, ettei määräys enää vastaa hänen tahtoaan, määräys on tehoton (10 luvun 5 §).

Mikä on keskinäinen testamentti?

Keskinäinen testamentti on kahden henkilön yhteinen asiakirja, jossa he määräävät omaisuudestaan toistensa hyväksi. Se on yleisin puolisoilla. Avopuolisot voivat tehdä sen samoin, vaikka heillä ei ole perintöoikeutta toisiinsa.

Muotovaatimukset ovat samat kuin muillakin testamenteilla: kirjallinen muoto ja kaksi esteetöntä todistajaa. Euroopan e-oikeus -portaali, jossa Suomen oikeutta kuvataan, vahvistaa saman.

Omistusoikeus vai käyttöoikeus?

Keskinäisessä testamentissa puolisot valitsevat kahdesta pääasiallisesta mallista. Kumpikin vaikuttaa siihen, mitä lapsille jää.

Malli	Mitä leski saa	Mitä lapset saavat
Omistusoikeus	Omaisuus kuuluu lesken omaksi ja hän saa määrätä siitä vapaasti	Perintö siirtyy lapsille vasta lesken kuoleman jälkeen sen mukaan, mitä testamentti määrää ja mitä on jäljellä
Käyttöoikeus	Leski saa hallita omaisuutta ja nauttia sen tuoton	Lapset omistavat omaisuuden jo ensin kuolleen jälkeen

Käyttöoikeuden haltijalla on oikeus hallita omaisuutta ja saada sen tuotto, mutta hänen on otettava huomioon myös omistajan etu (perintökaari 12 luvun 3 §). Hän ei voi luovuttaa käyttöoikeutta toiselle (12 luvun 4 §). Omistaja ei puolestaan saa luovuttaa tai pantata omaisuutta ilman käyttöoikeuden haltijan suostumusta (12 luvun 6 §).

Jos testamentissa on määrätty, että lesken perimä omaisuus menee lesken kuoleman jälkeen muulle henkilölle, kyseessä on loppuperillisjärjestely. Siihen sovelletaan soveltuvin osin perintökaaren 3 lukua (12 luvun 1 §).

Voiko peruuttaa yksin?

Ei vapaasti. Joka yksipuolisesti peruuttamalla tai muuttamalla keskinäistä testamenttia ilmeisesti toimii toisen puolison tekemän vastavuoroisen määräyksen olennaisten edellytysten vastaisesti, menettää testamenttiin perustuvan oikeutensa (10 luvun 7 §).

Peruutus kannattaa tehdä niin, että toinen tietää siitä. Sovi avoimesti, miten testamenttia muutetaan, esimerkiksi avioeron jälkeen.

Keskinäinen testamentti ja avioehto

Testamentti ja avioehto ratkaisevat eri asioita. Avioehto määrää, mitä omaisuutta avio-oikeus koskee. Testamentti määrää, kuka perii. Yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden: lue lisää oppaasta avioehtosopimus. Jos avioehto on jäänyt tekemättä, avioehdon voi tehdä myös jälkikäteen.

Mikä on lakiosa?

Rintaperillisellä eli lapsella ja tämän jälkeläisellä sekä ottolapsella on lakiosa perittävän jälkeen (perintökaari 7 luvun 1 §). Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka perillinen saisi ilman testamenttia.

Testamentti on tehoton siltä osin kuin se estää perillistä saamasta lakiosaansa (7 luvun 5 §). Puolisolla ei ole lakiosaa.

Esimerkki: lakiosan laskeminen

Leskeksi jääneellä on kaksi lasta ja jäämistön arvo on 200 000 euroa. Hän testamenttaa kaiken ystävälleen.

Ilman testamenttia kumpikin lapsi perisi 100 000 euroa. Lakiosa on puolet siitä eli 50 000 euroa kummallekin. Lasten yhteenlaskettu lakiosa on 100 000 euroa, ja ystävälle jää 100 000 euroa. Esimerkki on yksinkertaistettu: velat, lahjat ja ennakkoperintö vaikuttavat laskelmaan.

Lakiosa ei toteudu automaattisesti

Perillisen on vaadittava lakiosaansa. Lakiosan täydennystä lahjoitusten perusteella on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen sai tiedon kuolemasta ja loukkaavasta oikeustoimesta, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta (7 luvun 10 §). Testamenttia koskeva moitekanne ajetaan eri määräajalla, josta kerrotaan alla.

Rintaperillisten lakiosa kannattaa ottaa huomioon testamenttia tehtäessä. Muuten testamentti voi johtaa riitaan perillisten kesken.

Miten testamentti annetaan tiedoksi?

Kun testamentin tekijä on kuollut, testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti. Samalla perillisille annetaan oikeaksi todistettu jäljennös testamentista (perintökaari 14 luvun 4 §).

Suullisesta testamentista annetaan jäljennös todistajien kuulustelun pöytäkirjasta tai muu kirjallinen selvitys sisällöstä.

Tiedoksiannolla on suuri merkitys, koska moiteaika alkaa siitä. Oikein hoidettu tiedoksianto rajaa riidan ajallisesti.

Kuinka kauan testamenttia voi moittia?

Perillinen voi moittia testamenttia, jos hän uskoo sen olevan pätemätön. Moitteen perusteet luetellaan perintökaaren 13 luvun 1 §:ssä:

• tekijä ei ollut kelpoinen tekemään testamenttia
• testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa
• tekemiseen vaikutti mielisairaus, tylsämielisyys tai muu sieluntoiminnan häiriö
• tekijä pakotettiin tai taivuteltiin hyväksikäyttäen hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa, tai hän erehtyi niin, että erehdys vaikutti määräävästi hänen tahtoonsa

Perillisen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut testamentista tiedoksiannon (14 luvun 5 §). Perillisellä ei ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai luopunut siitä todistettavasti.

Milloin saajan oikeus vanhenee?

Testamentin saajan on saatettava oikeutensa voimaan viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta (16 luvun 1 §). Jos oikeus alkaa myöhemmin, määräaika lasketaan siitä ajankohdasta. Tämä koskee esimerkiksi loppuperillisen oikeutta lesken kuoleman jälkeen.

Mitä testamentille tapahtuu kuoleman jälkeen?

Testamentti liitetään perukirjaan. Verohallinnon ohjeen mukaan perukirjan liitteeksi toimitetaan muun muassa testamentti ja avioehtosopimus. Perunkirjoitus pidetään kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta ja perukirja annetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Kaikki vaiheet löytyvät oppaasta perunkirjoituksen aikataulu. Pesän jaosta ja verotuksesta testamentin täytäntöönpanon jälkeen kerrotaan artikkelissa kuolinpesän perinnönjako ja verotus.

Säilytyksestä laki ei sääntele mitään. Alkuperäinen testamentti kannattaa säilyttää turvallisessa, mutta löydettävässä paikassa, kuten kodin tulenkestävässä kassakaapissa. Kerro läheisille, että testamentti on olemassa ja missä se on.

Mitä vältettävä? Yleisimmät virheet

Testamentin tekijät toistavat samoja virheitä. Kolme yleisintä:

Todistajina on omaisia. Jos todistaja on tekijän lapsi tai puoliso, muotovirhe voi kaataa testamentin. Käytä ulkopuolisia.

Lakiosa unohtuu. Kaiken testamenttaaminen puolisolle tai ystävälle ei estä lasten lakiosaa. Laske lakiosa etukäteen.

Testamenttia ei päivitetä. Avioero, uusi lapsi tai omaisuuden muutos voi tehdä vanhasta testamentista sopimattoman. Tarkista testamentti, kun elämäntilanne muuttuu.

Testamentin ja lahjoitusten yhteisvaikutus kannattaa tarkistaa myös veron kannalta. Lahjojen rajat on kuvattu artikkelissa lahjaverosta. Perintöverotus sukulaisten kesken: perintövero sukulaisen jälkeen.

Käytännön tarkistuslista

• Testamentti on kirjallinen ja päivätty
• Todistajia on kaksi, ja he ovat olleet yhtä aikaa läsnä
• Todistajat eivät ole sukua, puolisoita eivätkä edunsaajia
• Todistajat ovat merkinneet ammattinsa, asuinpaikkansa sekä paikan ja ajan
• Rintaperillisten lakiosa on laskettu
• Loppuperillinen on nimetty
• Alkuperäinen on turvallisessa paikassa ja läheiset tietävät sen sijainnin
• Testamentti tarkistetaan avioeron, lapsen syntymän tai omaisuuden muuttuessa

Monimutkaisessa tilanteessa, esimerkiksi yritysomaisuuden, ulkomaisen omaisuuden tai erityisen perhetilanteen kanssa, kannattaa kysyä neuvoa juristilta.

Lähteet

• Perintökaari (40/1965), Finlex
• Perintö ja testamentti Suomessa, Euroopan e-oikeus -portaali
• Perukirja, Verohallinto

Tiedot perustuvat perintökaaren ajantasaiseen tekstiin lokakuussa 2026. Tarkista ajantasaisuus Finlexistä.