Ulosoton suojaosuus 2026 ja yrittäjän ulosotto

Ulosoton suojaosuus on vuonna 2026 velallisen osalta 33,03 euroa päivässä eli 990,90 euroa kuukaudessa. Palkasta ei ulosmitata mitään, jos nettotulo jää tämän alle. Yrittäjän tulosta sovelletaan eri sääntöjä, ja vaihtoehtoina ovat velkajärjestely tai konkurssi.

Kohde	Määrä 2026
Suojaosuus, velallinen	33,03 €/pv, 990,90 €/kk
Lisä jokaisesta elätettävästä	9,65 €/pv, 289,50 €/kk
Velallinen ja yksi elätettävä	1 280,40 €/kk
Velallinen ja kaksi elätettävää	1 569,90 €/kk
Toistuvasta elinkeinotulosta ulosmitataan	lähtökohtaisesti 1/6

1. Oikeudellinen perusta

Ulosoton säännöt löytyvät ulosottokaaresta (705/2007). Suojaosuudesta säädetään 4 luvun 48 §:ssä, palkan ulosmittauksesta 49 §:ssä ja toistuvasta elinkeinotulosta 64 §:ssä. Vapaakuukaudet määritellään 52 ja 53 §:ssä (Finlex).

Yrittäjän velkajärjestelystä säädetään laissa yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993) ja konkurssista konkurssilaissa (120/2004). Velan vanhentumisesta säädetään laissa velan vanhentumisesta (728/2003).

Lakiin kirjattu suojaosuuden perusmäärä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan oikeusministeriön asetuksella. Luvut perustuvat tilanteeseen 2026. Tarkista ajantasaiset määrät Ulosottolaitoksen ohjeesta.

2. Mikä on suojaosuus 2026?

Suojaosuus on se osa nettotulosta, jota ei ulosmitata lainkaan. Se lasketaan kuukaudessa aina 30 päivältä. Jos nettopalkka on suojaosuutta pienempi, ulosmittausta ei tehdä.

Velallisen oma suojaosuus on 33,03 euroa päivässä. Jokaisesta elatuksen varassa olevasta puolisosta, omasta lapsesta ja puolison lapsesta se kasvaa 9,65 euroa päivässä. Elätettävänä pidetään henkilöä, jonka oma tulo ei ylitä velallisen suojaosuutta.

Mitä suojaosuus on perheellisellä?

Kuukausisuojaosuus kasvaa jokaisella elätettävällä 289,50 eurolla. Kahden lapsen perheessä velallisen suojaosuus on 990,90 + 2 × 289,50 = 1 569,90 euroa kuukaudessa.

Velallisen on kerrottava ulosottomiehelle elätettävistään, koska ulosottomies ei voi tietää niitä muuten. Ilmoitus kannattaa tehdä heti, kun perhetilanne muuttuu.

3. Miten palkasta ulosmitataan?

Ulosmitattava määrä riippuu siitä, kuinka paljon nettopalkka ylittää suojaosuuden. Säännöt ovat ulosottokaaren 4 luvun 49 §:ssä ja ne ovat kolmiportaiset.

Palkka enintään kaksi kertaa suojaosuus: suojaosuus jää velalliselle, ja lisäksi kolmasosa suojaosuuden ylittävästä osasta (tulorajaulosmittaus).
Palkka yli kaksi kertaa suojaosuus: velalliselle jää kaksi kolmasosaa palkasta, eli ulosmitataan kolmasosa.
Palkka yli neljä kertaa suojaosuus: ulosmitataan progressiivisesti enemmän, mutta velalliselle jää vähintään puolet palkasta.

Esimerkki: nettopalkka 1 500 euroa

Velallisella ei ole elätettäviä, joten suojaosuus on 990,90 euroa. Ylitys on 509,10 euroa. Ulosmitattava osa on kaksi kolmasosaa ylityksestä eli 339,40 euroa, ja velalliselle jää 1 160,60 euroa.

Esimerkki: nettopalkka 2 500 euroa

Palkka on yli kaksinkertainen suojaosuuteen verrattuna (2 × 990,90 = 1 981,80 euroa). Ulosmitataan kolmasosa koko nettopalkasta eli 833,33 euroa, ja velalliselle jää 1 666,67 euroa.

Esimerkki: kaksi lasta, palkka 2 000 €

Suojaosuus on 1 569,90 euroa, ja palkka jää alle kaksinkertaisen rajan (3 139,80 euroa). Ylitys on 430,10 euroa, josta ulosmitataan kaksi kolmasosaa eli 286,73 euroa. Velalliselle jää 1 713,27 euroa.

Voiko ulosmittausta pienentää?

Jos maksukyky on olennaisesti heikentynyt sairauden, työttömyyden, maksetun elatusavun, tavanomaista suurempien tulonhankkimiskulujen tai muun erityisen syyn vuoksi, ulosmitataan säännönmukaista pienempi määrä (4 luku 51 §). Pyyntö tehdään ulosottomiehelle perusteluineen.

4. Mitä ovat ulosoton vapaakuukaudet?

Vapaakuukausi on kuukausi, jolta palkan ulosmittaus keskeytetään. Oikeus syntyy, kun ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden (4 luku 52 §).

Tulorajaulosmittauksessa velalliselle annetaan vuosittain kolme vapaakuukautta ilman pyyntöä. Jos velalliselta ulosmitataan kolmasosa palkasta, vapaakuukausia annetaan yksi vuodessa ilman pyyntöä (4 luku 53 §).

Voiko vapaakuukausia saada lisää?

Hakemuksesta voi saada lisää, jos välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat korkeat ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden tai muu erityinen syy on olemassa. Tulorajaulosmittauksessa tämä on yksi lisäkuukausi vuodessa. Muussa ulosmittauksessa vapaakuukausia voi saada yhteensä enintään kolme vuodessa, ja hakijan suostumuksella enintään kuusi.

Samalla perusteella ei voi saada sekä vapaakuukausia että pienennettyä ulosmittausta. Hakemuksen voi tehdä Ulosottolaitoksen ohjeen mukaan.

5. Miten yrittäjän tulo ulosmitataan?

Yrittäjällä ei ole palkkaa, joten ulosmittaus kohdistuu toistuvaan elinkeinotuloon. Ulosottokaaren 4 luvun 64 §:n mukaan toistuvasta elinkeinotulosta jätetään ulosmittaamatta viisi kuudesosaa. Ulosmitattava osuus on siis lähtökohtaisesti kuudesosa.

Esimerkki: jos ulosottomiehen arvioima toistuva elinkeinotulo on 3 000 euroa kuukaudessa, ulosmitataan 500 euroa. Ulosottolaitos huomauttaa, että yksittäiset tilanteet voivat poiketa tästä.

Voiko osuutta muuttaa?

Velalliselle voidaan jättää enemmän, jos hän voi näin jatkaa elinkeinotoimintaa tai hänen maksukykynsä on erityisen syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt. Vähemmän voidaan jättää, jos se on kohtuullista velallisen varallisuusasemaan nähden tai velallinen on laiminlyönyt elinkeinoonsa liittyviä maksuvelvoitteita.

Muu kuin toistuva elinkeinotulo voidaan Ulosottolaitoksen ohjeen mukaan lähtökohtaisesti ulosmitata kokonaan. Tämä koskee esimerkiksi kertaluonteisia isoja maksuja. Tarkka rajanveto ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Entä palkka ja elinkeinotulo yhdessä?

Jos yrittäjällä on elinkeinotulon lisäksi palkkatuloa, sovelletaan palkan tai elinkeinotulon sääntöjä sen mukaan, kumpi tulo on keskimäärin suurempi (4 luku 66 §). Toinen tulo otetaan huomioon laskennassa soveltuvin osin.

Elinkeinotulon ulosmittauksessa noudatetaan soveltuvin osin myös suojaosuutta ja menettelyä koskevia palkan sääntöjä. Siksi kannattaa pitää kirjanpito ajan tasalla, jotta ulosottomies voi arvioida tulopohjan oikein. Lisää tästä oppaassa toiminimen kirjanpito.

6. Onnistuuko yrittäjän velkajärjestely?

Yrittäjän velkajärjestely tarkoittaa tuomioistuimen vahvistamaa maksuohjelmaa, jossa velkoja maksetaan maksukyvyn mukaan. Yleinen edellytys on maksukyvyttömyys, jonka syynä on esimerkiksi sairaus, työttömyys tai muu olosuhteiden muutos pääosin ilman velallisen omaa syytä, tai muut painavat perusteet (57/1993, 9 §).

Yksityisen elinkeinonharjoittajan, kuten toiminimiyrittäjän, yksityistalouden velat voidaan järjestellä vain, jos hänellä on maksuvaraa eikä järjestely estä toiminnan jatkamista (45 §). Lisäksi elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja saa olla vain vähän tai ne on pystyttävä maksamaan toiminnan tuloilla erääntyessään.

Voiko yrityksen velat järjestellä?

Elinkeinotoiminnan velat voidaan järjestellä vain, jos yksityistalouden velatkin järjestellään ja toiminta on melko pienimuotoista (45 a §). Lisäksi velallisen pitää pystyä maksamaan uudet toimintaan liittyvät velat toiminnan tuloilla sitä mukaa kuin ne erääntyvät.

Järjestelyä ei myönnetä, jos hakemuksen pääasiallinen tarkoitus on estää perintä (45 b §). Osakeyhtiön velkoja tällä lailla ei järjestellä, mutta osakeyhtiön johtajan henkilökohtaiset takaukset voivat kuulua järjestelyn piiriin. Vastuukysymyksistä lisää artikkelissa hallituksen jäsenen vastuu.

Kuinka pitkä maksuohjelma on?

Tavallisten velkojen osalta maksuohjelman kesto on pääsääntöisesti kolme vuotta (30 §). Jos maksuvelvollisuus poistetaan kokonaan, kesto on viisi vuotta. Elinkeinotoiminnan velkojen järjestely pidentää kestoa kuudella kuukaudella.

Velkajärjestelyä haetaan käräjäoikeudelta. Talous- ja velkaneuvonta auttaa hakemuksessa maksutta, ja yksityisten elinkeinonharjoittajien kohdalla neuvoja ohjaa hankkimaan arvion toiminnan kannattavuudesta. Yhteystiedot löytyvät sivustolta talousjavelkaneuvonta.fi.

7. Yrittäjän konkurssi

Toiminimiyrittäjä ja yritys ovat sama oikeushenkilö, joten yksityisen elinkeinonharjoittajan konkurssi kohdistuu yrittäjän omaan omaisuuteen. Konkurssiin voidaan asettaa maksukyvytön velallinen, eli joku joka ei muuten kuin tilapäisesti pysty maksamaan velkojaan erääntyessä (konkurssilaki 2 luku 1 §). Eroa osakeyhtiöön käsitellään artikkelissa toiminimen ja osakeyhtiön vastuuero.

Velallisen maksukyvyttömyyden oletetaan olevan olemassa esimerkiksi, jos velallinen on lakkauttanut maksunsa tai ulosotossa on kuuden kuukauden aikana ilmennyt, ettei varoja kerry. Kirjanpitovelvollisella oletus syntyy myös, jos velkoja on antanut maksukehotuksen eikä selvää saatavaa ole maksettu viikon kuluessa (2 luku 3 §).

Mitä konkurssi tarkoittaa käytännössä?

Konkurssin alettua velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan (3 luku 1 §). Luonnollisella henkilöllä on oikeus saada pesän varoista avustusta, jollei toimeentulo ole muuten turvattu, enintään kuuden kuukauden ajan konkurssin alkamisesta (4 luku 3 §).

Konkurssi ei sellaisenaan poista velkaa henkilökohtaisessa vastuussa olevalta yrittäjältä. Maksamatta jäänyt osa voidaan periä myöhemmin ulosotossa, ja velan vanhentumisesta säädetään laissa 728/2003 (17 §). Usein selvitettävä vaihtoehto onkin velkajärjestely, koska sen maksuohjelmaa ei vahvisteta, jos velkoja saisi konkurssissa enemmän (57/1993, 46 a §).

Velkajärjestely vai konkurssi?

Valinta riippuu maksuvarasta, omaisuudesta ja toiminnan jatkamisesta. Velkajärjestely voi sopia, kun toiminta on pientä ja siitä jää maksuvaraa. Konkurssi on tarkoitettu tilanteeseen, jossa toiminta lopetetaan tai varat riittävät vain osittain velkoihin.

Älä kuitenkaan jätä maksukyvyttömyyttä hoitamatta, koska ulosotto, perintäkulut ja luottotietomerkinnät kasvavat ajan myötä. Laajemmin perinnän vaiheista kerrotaan artikkelissa perintä yrittäjälle.

8. Mitä yrittäjän kannattaa tehdä ulosotossa?

Toimi heti, kun saat ulosottoilmoituksen. Mitä aiemmin tilanne selvitetään, sitä paremmin ulosmittauksen määrää voi vielä vaikuttaa.

Ilmoita ulosottomiehelle elätettävät ja asumiskulut
Pidä kirjanpito ja tuloarviot ajan tasalla
Hae ulosmittauksen pienentämistä tai vapaakuukausia, jos ehdot täyttyvät
Selvitä velkajärjestelyn mahdollisuus talous- ja velkaneuvonnasta
Maksa verot ja ennakot ajallaan, ettei uutta velkaa synny
Älä jätä ulosottopäätöksiä vastaamatta

Verovelvoitteiden hallinnasta kerrotaan oppaissa freelancerin verotus 2026 ja yrittäjän lakisääteiset velvoitteet. Oma tilanne kannattaa käydä läpi velkaneuvojan tai oikeusapua tarjoavan tahon kanssa.

Lähteet

Luvut perustuvat tilanteeseen 2026. Päivitä artikkeli, kun oikeusministeriö antaa suojaosuuden vuoden 2027 määrät.

Usein kysyttyä

Paljonko ulosoton suojaosuus on 2026?

Velallisen itsensä suojaosuus on 33,03 euroa päivässä eli 990,90 euroa kuukaudessa (30 päivää). Jokaisesta elätettävästä puolisosta tai lapsesta suojaosuuteen lisätään 9,65 euroa päivässä eli 289,50 euroa kuukaudessa.

Voiko yrittäjän tilin ulosmitata kokonaan?

Ei lähtökohtaisesti. Toistuvasta elinkeinotulosta jätetään ulosmittaamatta viisi kuudesosaa (ulosottokaari 4 luku 64 §). Muuta kuin toistuvaa elinkeinotuloa ja pankkitilillä olevia varoja voidaan ulosmitata laajemmin.

Milloin saa vapaakuukausia?

Kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden. Tulorajaulosmittauksessa annetaan vuosittain kolme vapaakuukautta ilman pyyntöä (ulosottokaari 4 luku 52 ja 53 §).

Voiko toiminimiyrittäjä saada velkajärjestelyn?

Voi, jos ehdot täyttyvät. Yksityisen elinkeinonharjoittajan yksityistalouden velat voidaan järjestellä, kun hänellä on maksuvaraa eikä toiminnan jatkaminen estä järjestelyä. Toiminnan velat järjestellään vain, jos toiminta on melko pienimuotoista (laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 57/1993, 7 luku).

Poistaako konkurssi toiminimiyrittäjän velat?

Ei sellaisenaan. Toiminimiyrittäjä vastaa velasta henkilökohtaisesti, ja konkurssissa maksamatta jäänyt osa voi jäädä velalliselle. Velkajärjestely on vaihtoehto, jos velkoja ei muuten pysty maksamaan.

Kuinka pitkä maksuohjelma velkajärjestelyssä on?

Tavallisten velkojen osalta maksuohjelman kesto on pääsääntöisesti kolme vuotta. Jos maksuvelvollisuus poistetaan kokonaan, kesto on viisi vuotta. Elinkeinotoiminnan velkojen järjestely pidentää kestoa kuudella kuukaudella (57/1993, 30 §).