Starttiraha on työllisyysalueen harkinnanvarainen tuki, jonka voi saada päätoimisen yritystoiminnan alkuvaiheeseen. Määrä on peruspäivärahan suuruinen, 37,21 euroa päivässä vuonna 2026. Tuki on veronalaista tuloa, ja se on haettava ennen kuin päätoiminen yrittäjyys alkaa.
| Kohde | Tieto 2026 |
|---|---|
| Myöntäjä | Kotikunnan työllisyysalueen työvoimaviranomainen |
| Määrä | 37,21 €/pv, viideltä päivältä viikossa |
| Kesto | 6 kk, jatkoa yhteensä enintään 12 kk |
| Hakeminen | Sähköisesti Työmarkkinatorissa ennen päätoimisen yrittäjyyden alkua |
| Verotus | Veronalaista ansiotuloa, ennakonpidätys vähintään 25 % |
Mikä starttiraha on ja kuka sen myöntää?
Starttirahan tarkoitus on turvata yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023) säätää tuesta 11 luvun 99–101 §:ssä. Tuki myönnetään de minimis -tukena.
Vastuu julkisista työvoimapalveluista siirtyi kunnille 1.1.2025. Starttirahan myöntää siksi kotikuntasi työllisyysalueen työvoimaviranomainen, ei enää TE-toimisto. Hakemus tehdään kuitenkin edelleen Työmarkkinatorin kautta.
Tuki ei ole oikeus, vaan työvoimaviranomainen harkitsee jokaisen hakemuksen. Kaksi hakijaa samalla alalla voi saada eri päätökset.
Ketkä voivat saada starttirahaa?
Tukea voi hakea henkilö, joka aloittaa päätoimisen yritystoiminnan tai laajentaa sivutoimisen yritystoimintansa päätoimiseksi. Työttömyys ei ole ehto. Työmarkkinatorin ohjeen mukaan hakija voi olla:
- työtön työnhakija
- palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä yrittäjäksi siirtyvä
- sivutoimisen yrittäjyyden päätoimiseksi laajentava
Hakijan on asuttava Suomessa ja yrityksen perustettava Suomeen. Päätoimisuus määritellään työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 5 §:ssä, johon starttirahasäännös viittaa.
Mitkä ovat starttirahan myöntämisen ehdot?
Työvoimaviranomaisen arvion mukaan hakijalla on oltava tai hänen on hankittava riittävät valmiudet yritystoimintaan. Lisäksi yritystoiminnalla on oltava jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset (100 §).
Tämä tarkoittaa liiketoimintasuunnitelmaa, kannattavuuslaskelmia ja usein yritysneuvojan lausuntoa. Hakijalla pitää olla myös osaamista alalta, ja sen osoittavat ansioluettelo, koulutus tai työkokemus.
Milloin starttirahaa ei myönnetä?
Lain 100 §:n mukaan tukea ei myönnetä, jos jokin seuraavista toteutuu:
- Yritystoiminta turvaa hakijan kohtuullisen toimeentulon tai toimeentulo on turvattu muulla tavalla.
- Tuen arvioidaan vähäistä enemmän vääristävän samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien yritysten välistä kilpailua.
- Hakija on aloittanut päätoimisen yritystoiminnan ennen kuin tukihakemus on saapunut työvoimaviranomaiselle.
- Hakija tai yritys on olennaisesti laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten maksujen suorittamisen tai heillä on olennaisia yksityisoikeudellisia maksuhäiriöitä.
Neljännessä kohdassa viranomainen voi poiketa säännöstä erityisestä syystä. Tarkista siksi verovelkasi tilanne ennen hakemusta.
Miksi hakea ennen aloittamista?
Kolmas peruste on yleisin virhe. Päätoimisen yritystoiminnan aloittaminen ennen hakemuksen saapumista estää tuen myöntämisen. Poikkeus koskee vain jatkojaksoa, jonka voi saada, vaikka yritys on jo toiminnassa.
Jos olet epävarma siitä, mikä lasketaan toiminnan aloittamiseksi, kysy työvoimaviranomaiselta etukäteen. Älä tee ensimmäisiä myyntejä tai laskuja ennen kuin hakemus on lähetetty.
Paljonko starttiraha on 2026?
Starttirahan määrä on päivää kohti työttömyysturvalain peruspäivärahan suuruinen (101 §). Peruspäiväraha oli vuonna 2026 37,21 euroa päivässä. Starttirahaa maksetaan viideltä päivältä kalenteriviikossa.
Kela on ilmoittanut, että 1.5.2026 alkaen peruspäivärahan korvannut yleistuki on perusmäärältään sama 37,21 euroa päivässä eli keskimäärin noin 800 euroa kuukaudessa. Myös Helsingin kaupunki ilmoittaa starttirahan suuruudeksi noin 800 euroa kuukaudessa. Tarkista ajantasainen määrä päätöksestäsi, koska lain viittaus peruspäivärahaan on muuttunut etuusuudistuksen yhteydessä.
Esimerkki: kuuden ja 12 kuukauden tuki
Kela ja Helsinki antavat kuukausisummaksi noin 800 euroa. Kuuden kuukauden jaksolla tuki on silloin noin 4 800 euroa ja koko 12 kuukauden ajalta noin 9 600 euroa. Luvut ovat suuntaa-antavia, koska tarkka summa riippuu päivien määrästä ja mahdollisista vähennyksistä.
Pienentävätkö muut tulot starttirahaa?
Pienentävät. Jos saat starttirahakauden aikana yritystoimintaan liittymättömiä tuloja tai palkkakustannuksiisi on myönnetty muuta julkista tukea, tulojen määrä vähennetään starttirahasta (101 §). Työttömyysturvalain 4 luvun 7 §:ssä tarkoitettuja etuoikeutettuja tuloja ei lasketa.
Jos yritys arvioidaan jo alusta asti elättäväksi tai toimeentulosi turvatuksi muulla tavalla, tukea ei myönnetä lainkaan (100 §).
Kuinka kauan starttirahaa maksetaan?
Tuki myönnetään kuudeksi kuukaudeksi päätoimisen yritystoiminnan aloittamisesta tai päätoimiseksi laajentamisesta lukien. Jatkoa voidaan myöntää niin, että jaksojen yhteenlaskettu kesto on enintään 12 kuukautta (101 §).
Jos yritystoiminta keskeytyy starttirahakauden aikana perustellusta syystä, keskeytysaikaa ei lueta enimmäiskestoon. Jatkoa haetaan erillisellä jatkohakemuksella nykyisen tukijakson aikana.
Jatko ei ole automaattinen. Se edellyttää, että työvoimaviranomaisen arvion mukaan tuki on yhä tarpeen. Myös alueiden käytännöt voivat vaihdella: esimerkiksi Etelä-Hämeen työllisyysalue ilmoitti, että se voi vuonna 2026 myöntää jatkon toiselle jaksolle uusille yrittäjille.
Miten starttirahaa haetaan?
Hakemus tehdään sähköisesti Työmarkkinatorin Oma asiointi -palvelussa. Työmarkkinatori suosittelee jättämään sen vähintään pari viikkoa ennen suunniteltua aloitusta, Helsingin kaupunki noin neljä viikkoa. Käsittelyajat vaihtelevat työllisyysalueittain, ja kesällä 2026 esimerkiksi osassa alueita käsittelyssä oli tauko heinäkuussa.
Mitä liitteitä tarvitaan?
Tyypilliset liitteet Helsingin kaupungin ohjeen mukaan ovat:
- liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat
- verovelkatodistus
- rahoitusosoitus
- ansioluettelo
- mahdolliset sopimukset ja luvat
Vaatimukset voivat vaihdella alueittain. Lue oman työllisyysalueesi ohje ennen lähettämistä.
Mitä hakemuksen jälkeen tapahtuu?
Työvoimaviranomainen antaa päätöksen. Starttiraha maksetaan jälkikäteen kuukausittain, ja maksatushakemus on jätettävä kahden kuukauden kuluessa maksujakson päättymisestä. Tuen saajan on viipymättä ilmoitettava olennaisista muutoksista tuen maksamisen edellytyksiin (132 §).
Mitä väärät tiedot aiheuttavat?
Työvoimaviranomaisen on määrättävä tuen maksu keskeytettäväksi tai lopetettavaksi ja peritä maksettu tuki takaisin, jos saaja on antanut väärää tietoa tai käyttänyt tuen olennaisesti muuhun tarkoitukseen (134 §). Siksi ilmoitukset kannattaa tehdä heti, kun yritystoiminnan tilanne muuttuu.
Miten starttiraha verotetaan?
Starttiraha on saajansa veronalaista tuloa. Kyse on henkilön ansiotulosta, ei yrityksen liikevaihdosta. Tuki ei siis kuulu yrityksen kirjanpitoon tuottona.
Verohallinnon päätöksen ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä (VH/6384/00.01.00/2025) mukaan starttirahasta toimitetaan ennakonpidätys vähintään 25 prosentin suuruisena. Päätös on annettu 17.12.2025 ja se koskee vuotta 2026. Tarkista ajantasainen käytäntö Verohallinnon päätöksestä.
Esimerkki: ennakonpidätys
Jos tukea maksetaan 800 euroa kuukaudessa, vähintään 25 prosentin ennakonpidätys on 200 euroa. Tilille tulee silloin enintään noin 600 euroa. Todellinen pidätys voi olla suurempi verokortin mukaan.
Miksi arvioida ennakkovero uudelleen?
Aloittavan yrittäjän ennakkovero määräytyy yrityksen tulon ja muiden tulojen perusteella. Starttiraha on näitä muita tuloja, joten se nostaa vuoden verotettavaa tuloa. Jos arvio on tehty vain yritystoiminnan tulosta, lopullinen vero voi jäädä osin maksamatta ja syntyä jäännösvero.
Tarkista ennakkoveron määrä OmaVerossa, kun aloitat. Katso myös Yritystulkin ohje aloittavan yrittäjän ennakkoverosta. Toiminimen ja freelancerin verovelvoitteista kerrotaan artikkelissa freelancerin verotus 2026.
Saako starttirahan kanssa työttömyysturvaa?
Starttiraha on työvoimapalveluiden tuki, ei työttömyysetuus. Päätoimisena yrittäjänä et yleensä saa työttömyysetuutta samaan aikaan, koska päätoimisen yritystoiminnan aikana työttömyysturvaa ei pääsääntöisesti makseta. Tämän vuoksi starttiraha on tarkoitettu korvaamaan toimeentuloa alkuvaiheessa.
Jos yritystoiminta päättyy, oikeus työttömyysturvaan riippuu mm. työttömyyskassan jäsenyydestä ja työssäoloehdosta. Asiasta kerrotaan tarkemmin oppaassa yrittäjän työttömyysturva. Varmista oma tilanteesi Kelasta tai työttömyyskassasta ennen yrityksen lopettamista.
Mitä muuta aloittavan yrittäjän pitää hoitaa?
Yrittäjällä on YEL-vakuuttamisvelvollisuus, kun arvioitu työtulo ylittää alarajan (9 423,09 euroa vuonna 2026). Vakuutus on otettava kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. YEL-maksun suuruus ja aloittavan yrittäjän alennus on selvitetty artikkelissa YEL-vakuutus 2026.
Valitse myös yritysmuoto ennen aloittamista. Toiminimen ja osakeyhtiön erot kuvataan artikkelissa toiminimen ja osakeyhtiön ero. Sosiaaliturvan kokonaisuutta käsittelee myös yrittäjän sairausloma ja sairauspäiväraha.
Kokonaiskuvan velvoitteista saa oppaasta yrittäjän lakisääteiset velvoitteet.
Mitkä ovat yleisimmät virheet?
Starttirahahakemuksissa virheet toistuvat samoissa kohdissa.
Yritys aloitetaan ennen hakemusta
Päätoimisen toiminnan aloittaminen ennen hakemuksen saapumista on suora este tuelle. Jätä hakemus ensin ja aloita vasta sen jälkeen.
Liiketoimintasuunnitelma on ylimalkainen
Työvoimaviranomainen arvioi kannattavuuden edellytyksiä. Suunnitelmassa pitää näkyä asiakkaat, hinnoittelu ja laskelmat, joista käy ilmi, miten toimeentulo syntyy.
Verovelat jäävät selvittämättä
Verovelkatodistus ja maksuhäiriöt vaikuttavat päätökseen. Selvitä tilanne ennen hakemusta.
Veroa ei varata
Starttiraha on veronalaista, ja pelkkä 25 prosentin ennakonpidätys ei välttämättä riitä kokonaisverotukseen. Varaa ennakkoon osa tuloista ja päivitä ennakkoveron arvio.
Käytännön toimintaohje
- Älä aloita päätoimista yritystoimintaa ennen hakemusta
- Tee liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat
- Hanki verovelkatodistus
- Jätä hakemus Työmarkkinatorissa hyvissä ajoin
- Ilmoita työvoimaviranomaiselle muutokset viipymättä
- Jätä maksatushakemus kahden kuukauden kuluessa
- Päivitä ennakkoveron arvio ja YEL-vakuutus
Lähteet
- Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023), Finlex
- Työmarkkinatori: starttiraha
- Helsingin kaupunki: starttiraha
- Kela: yleistuki korvaa työttömyystuet toukokuussa 2026
- Verohallinnon päätös ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä
Luvut perustuvat tilanteeseen 2026. Päivitä artikkeli, kun etuusmäärät muuttuvat vuodelle 2027.
Usein kysyttyä
Paljonko starttiraha on 2026?
Starttirahan määrä on päivää kohti peruspäivärahan suuruinen eli 37,21 euroa vuonna 2026. Sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa, mikä on keskimäärin noin 800 euroa kuukaudessa. Muut tulot voivat pienentää summaa.
Kuka myöntää starttirahan nykyään?
Starttirahan myöntää kotikuntasi työllisyysalueen työvoimaviranomainen. Vastuu julkisista työvoimapalveluista siirtyi kunnille 1.1.2025. Hakemus tehdään sähköisesti Työmarkkinatorissa.
Voinko aloittaa yrittäjänä ennen kuin haen starttirahaa?
Et voi. Jos aloitat päätoimisen yritystoiminnan ennen kuin hakemus on saapunut työvoimaviranomaiselle, tukea ei myönnetä. Rekisteröityminen ja suunnittelu ovat eri asia kuin päätoimisen toiminnan aloittaminen, mutta tarkista tilanne työvoimaviranomaiselta.
Onko starttiraha veronalaista tuloa?
On. Starttiraha on saajan veronalaista ansiotuloa, ei yrityksen liikevaihtoa. Ennakonpidätys on vähintään 25 prosenttia, ja se kannattaa ottaa huomioon yrityksen ennakkoveroa arvioitaessa.
Kuinka kauan starttirahaa voi saada?
Tuki myönnetään ensin kuudeksi kuukaudeksi päätoimisen yritystoiminnan aloittamisesta. Jatkoa voidaan myöntää niin, että jaksojen yhteenlaskettu kesto on enintään 12 kuukautta.
Voiko starttirahan saada myös palkkatyöstä yrittäjäksi siirtyvä?
Voi. Starttirahaa voi saada työtön työnhakija, mutta myös palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä siirtyvä sekä sivutoimisen yrittäjän päätoimiseksi laajentava. Tuen on oltava tarpeen toimeentulon turvaamiseksi.
WLAKI.fi toimitus
Juridinen tietopankki yrittäjille
Lähteenä laki työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023)