Ennakkoperintärekisteri ja ennakkovero 2026: lue opas

Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen on vapaaehtoista, mutta ilman rekisteröintiä asiakkaan on pidätettävä ennakonpidätys yrityksen laskusta: yhteisöltä 13 % ja yksityishenkilöltä verokortin mukaan tai 60 %, jos verokorttia ei ole. Ennakkovero on erillinen asia: se perustuu yrittäjän omaan tuloarvioon, ja sen eräpäivä on kuukauden 23. päivä.

Asia	Tieto 2026
Rekisteröityminen	Vapaaehtoista, OmaVerossa tai YTJ:ssä
Pidätys ilman rekisteröintiä	Yhteisö 13 %, yksityishenkilö verokortin mukaan tai 60 %
Ennakkoveron eräpäivä	Kuukauden 23. päivä
Pienin ennakkovero (yksityishenkilö)	170 euroa
Viivästyskorko	9,5 %
Huojennettu viivästyskorko	4,5 %

Mikä on ennakkoperintärekisteri?

Ennakkoperintärekisteri on Verohallinnon ylläpitämä rekisteri yrityksistä ja yrittäjistä, jotka hoitavat verojensa maksamisen itse. Perusta on ennakkoperintälaki (1118/1996). Verohallinnon ohjeen mukaan työkorvauksen ennakonpidätystä koskevat säännökset ovat lain 25–28 §:ssä.

Kun yritys on rekisterissä, asiakas voi maksaa laskun sellaisenaan. Asiakas voi olla toinen yritys, kotitalous tai kuolinpesä.

Rekisteri ei ole sama asia kuin ALV-rekisteri tai työnantajarekisteri. Jokaisesta ilmoittaudutaan erikseen, vaikka kaikki voi hoitaa samalla kertaa. ALV-velvollisuudesta kerrotaan oppaassa arvonlisavero yrittäjälle.

Kenen pitää kuulua ennakkoperintärekisteriin?

Kenenkään ei pakko kuulua. Verohallinto toteaa, että rekisteriin voi hakeutua yritys tai muu toimija, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa. Toiminnan ei tarvitse olla vielä alkanut, kunhan sen aloittaminen on todennäköistä.

Rekisteriin kannattaa hakeutua, jos laskutat toisia yrityksiä tai kotitalouksia työstä tai palvelusta. Tyypillisiä ovat freelancerit, kuljettajat, rakentajat ja konsultit. Aloittavan yrittäjän voi olla vaikea saada toimeksiantoja, jos yritys ei ole rekisterissä.

Rekisteröinnillä ei ole merkitystä kolmessa tilanteessa:

• palkan maksussa ennakonpidätys tehdään aina verokortin mukaan
• tavarakaupassa ja vuokrauksessa ennakonpidätystä ei tarvitse tehdä
• jos lasku sisältää sekä työtä että tavaraa, pidätys koskee työn osuutta

Rekisteröintiä ei aina voida tehdä. Syynä voi olla harrastusluonteinen toiminta tai olennaiset verotukseen tai kirjanpitoon liittyvät laiminlyönnit.

Miten rekisteröityminen tehdään?

Verohallinnon ohjeissa ei mainita rekisteröintimaksua. Käytössä on kaksi reittiä.

1. OmaVero. Voit hakeutua rekisteriin samalla, kun haet Y-tunnusta, tai myöhemmin, kun Y-tunnus on jo olemassa.
2. YTJ-palvelu. Voit hakeutua rekisteriin perustamisilmoituksella tai tehdä myöhemmin muutosilmoituksen.

Verohallinto merkitsee yrityksen rekisteriin hakemuksen saapumispäivästä tai hakemuksessa ilmoitetusta myöhemmästä päivästä. Rekisteröintipäätös tulee OmaVeroon, ja tieto näkyy YTJ:ssä heti merkinnän jälkeen. Yrityksen perustamisen kokonaisuutta käsittelee artikkeli toiminimen ja osakeyhtiön ero.

Miten yritys poistuu rekisteristä?

Yrittäjä voi pyytää poistoa itse OmaVerossa tai YTJ:ssä, esimerkiksi kun toiminta on keskeytynyt. Verohallinto voi poistaa yrityksen, jos toiminta on päättynyt, sitä ei ole aloitettu tai se on harrastusluonteista. Poistosta ilmoitetaan etukäteen, ja voit antaa selvityksen.

Mitä jos yritys ei ole rekisterissä?

Jos yritys ei ole rekisterissä, asiakkaan pitää tehdä ennakonpidätys työstä tai palvelusta maksettavasta korvauksesta. Pidätys lasketaan laskun loppusummasta, josta on vähennetty arvonlisävero. Vero.fi:n mukaan määrät ovat seuraavat:

Laskuttaja	Ennakonpidätys
Yhteisö tai yhtymä (osakeyhtiö, yhdistys, avoin yhtiö)	13 %
Liikkeen- tai ammatinharjoittaja, yksityishenkilö	Työkorvauksen verokortin mukainen prosentti
Yksityishenkilö ilman esitettyä verokorttia	60 %

Pidätys ei ole lisävero. Se on ennakkoa, joka huomioidaan yrittäjän lopullisessa verotuksessa. Pidätys kuitenkin pienentää yrittäjän kassavirtaa jo laskun maksuhetkellä.

Esimerkki: lasku ilman rekisteröintiä

Toiminimiyrittäjä laskuttaa kotitaloutta 1 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Hän ei ole rekisterissä eikä ole antanut verokorttia. Asiakkaan on pidätettävä 60 %, eli 600 euroa, ja maksettava se Verohallinnolle.

Yrittäjä saa tilille vain 400 euroa (arvonlisävero erikseen). Jos hän olisi ollut rekisterissä, koko 1 000 euroa olisi tullut hänelle, ja hän olisi maksanut verot itse ennakkoverona.

Esimerkki: osakeyhtiön lasku

Jos sama 1 000 euron lasku tulee osakeyhtiöltä, jota ei ole merkitty rekisteriin, pidätys on 13 %, eli 130 euroa. Siksi rekisteröinti on yhtä tärkeä yhtiöille kuin toiminimille.

Milloin yrittäjän pitää itse pidättää?

Sama sääntö koskee yrittäjää, kun hän ostaa työtä tai palvelua toiselta yritykseltä. Jos laskuttaja ei ole ennakkoperintärekisterissä, ostajan on tehtävä ennakonpidätys ennen laskun maksamista ja maksettava se Verohallinnolle. Tarkista siksi alihankkijan rekisteritieto ennen maksua.

Rekisteröintitieto näkyy YTJ-palvelussa. Pidätystä ei tarvitse tehdä tavarakaupasta eikä vuokrauksesta. Jos lasku sisältää sekä työtä että tavaraa, pidätys koskee vain työn osuutta.

Pidätyksen tekemisestä ja maksamisesta on Verohallinnon erilliset ohjeet työnantajan velvollisuuksista.

Mikä on ennakkovero ja miten se määräytyy?

Ennakkoveroa maksetaan etukäteen tulosta, jonka saat elinkeinotoiminnasta, maataloudesta tai muusta tulonhankkimistoiminnasta. Se on eri asia kuin ennakonpidätys, jonka toinen osapuoli toimittaa laskun maksun yhteydessä. Ennakkoveron kohdalla yrittäjä maksaa itse.

Ennakkoveron määrä perustuu antamaasi arvioon verotettavasta tulosta. Uutta yritystä perustettaessa arvioit tulot, kulut ja liiketoiminnan tuloksen. Veroa maksetaan tämän arvion perusteella, ja ennakkoveropäätös tulee OmaVeroon.

Jos toiminta on pienimuotoista ja sinulla on myös palkkatuloa, yritystulon voi huomioida palkkatulon verokortilla. Silloin muutat verokorttitietojasi. Muutoin haet ennakkoveroa.

Miten ennakkovero lasketaan?

Laskenta etenee neljässä vaiheessa:

1. arvioit vuoden tulot ja kulut
2. vähennät hyväksyttävät vähennykset, kuten maksetut YEL-maksut
3. OmaVero laskee verotettavasta tulosta tarvittavan ennakon
4. ennakko jaetaan maksueriin

Esimerkin vuoksi oletetaan, että yrittäjän verojen kokonaisosuus on 22 % (oletus, ei virallinen luku). Jos verotettava tulos on 30 000 euroa, ennakkovero on 6 600 euroa.

Summa kuuluu yli 1 700 mutta enintään 10 000 euron luokkaan, joten eriä on kuusi. Jos yrittäjä valitsee maksun joka kuukausi, erä on 550 euroa.

Tarkka veroprosentti riippuu tulon määrästä, kunnasta ja vähennyksistä. Anna OmaVeron laskea se tulotietojesi perusteella.

Miten ennakkoveroa haetaan OmaVerossa?

Verohallinnon ohjeen mukaan haku etenee OmaVerossa kuudessa vaiheessa. Valitset Henkilön tulovero -osiosta verokortin ja ennakkoveron, sitten verovuoden ja painikkeen Hae ennakkoveroa tai Muuta ennakkoveroa.

1. Tarkista taustatiedot.
2. Korjaa esitäytetyt tulot ja vähennykset.
3. Ilmoita uudet yritystulot ja muut tulot.
4. Ilmoita muut vähennykset.
5. Valitse maksuerät: joka kuukausi tai harvemmin.
6. Esikatsele ja lähetä.

Kausiluonteisessa toiminnassa, kuten kesäkioskissa tai hiihto-opetuksessa, erät voi kohdistaa vain niille kuukausille, joina ansaitset tulosi. Kun hakemus on käsitelty, saat uuden ennakkoveropäätöksen OmaVeroon.

Milloin ennakkovero erääntyy?

Ennakkoveron eräpäivä on kuukauden 23. päivä. Jos eräpäivä on lauantai tai pyhäpäivä, se siirtyy seuraavaan arkipäivään. Maksuerät ja eräpäivät löytyvät ennakkoveropäätöksestä.

Eriä on enintään 12. Yksityishenkilöllä ja toiminimiyrittäjällä erien määrä riippuu ennakon suuruudesta:

Ennakkovero (euroa)	Eriä	Maksukuukaudet
170 euroa, enintään 500	2	maaliskuu ja syyskuu
yli 500, enintään 1 700	3	helmikuu, heinäkuu ja marraskuu
yli 1 700, enintään 10 000	6	helmi-, huhti-, kesä-, elo-, loka- ja joulukuu
yli 10 000	12	joka kuukausi

Alle 170 euron ennakkoa ei määrätä, vaan vero maksetaan lopullisessa verotuksessa. Jos haluat maksaa tasaisesti joka kuukausi, voit muuttaa erät itse OmaVerossa. Valinta on voimassa toistaiseksi.

Osakeyhtiöillä ja muilla yhteisöillä ennakko määrätään tilikausittain. Pienin määrättävä ennakkovero on 500 euroa, ja eriä on kaksi tai 12. Vuoden maksupäivät kootaan yrittäjän vuosikelloon.

Miten ennakkoveron muutosta haetaan?

Ennakkoveron määrä on arvio, joten sen pitää elää tulosi mukana. Vero.fi neuvoo seuraamaan vuoden aikana, kuinka hyvin arvio toteutuu. Muutosta voi hakea useamman kerran vuodessa.

Hae muutosta heti, kun tulos kasvaa tai pienenee olennaisesti. Jos ennakko on määrätty liian suureksi, hae pienennystä. Älä jätä veroa kokonaan maksamatta äläkä maksa vähemmän kuin päätöksessä on määrätty.

Esimerkki: tulos kasvaa kesken vuoden

Freelancer arvioi alussa 20 000 euron tuloksen, mutta sopii keväällä suuren toimeksiannon. Jos hän ei korota ennakkoa, vuoden lopussa puuttuu iso osa veroista. Korotus keväällä jakaa maksun useammalle erälle.

Lisää verotuksesta kerrotaan oppaassa freelancerin verotus.

Mikä on jäännösvero ja viivästyskorko?

Jos verovuoden aikana maksetut ennakot eivät riitä kattamaan verovuoden veroja, puuttuva osa maksetaan jäännösverona lopullisen verotuksen yhteydessä. Siitä peritään huojennettua viivästyskorkoa, joka on 4,5 % vuonna 2026.

Jäännösveroa voi pienentää maksamalla lisäennakkoa. Toiminimiyrittäjä voi maksaa lisäennakon ilman huojennettua viivästyskorkoa tammikuun aikana verovuoden päätyttyä. Pienin lisäennakko on 170 euroa.

Huojennettua viivästyskorkoa lasketaan lisäennakolle 1.2. alkaen.

Jos ennakkoveron maksat eräpäivän jälkeen, viivästyskorko on vuonna 2026 9,5 %. Korko lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään. Maksu käytetään ensin korolle ja vasta sitten verolle.

Esimerkki: 1 000 euron erä myöhästyy 30 päivää. Korko on noin 1 000 × 0,095 × 30 / 365 eli noin 7,81 euroa. Todellinen korko lasketaan Verohallinnon korkolaskurilla.

Mitkä ovat yleisimmät virheet?

Virheet liittyvät tyypillisesti rekisteröinnin laiminlyöntiin tai arvion päivittämättä jättämiseen.

• Oletetaan, että rekisteröinti on pakollinen, tai päinvastoin, että sitä ei tarvita lainkaan.
• Jätetään ennakkoveron muutos hakematta, vaikka tulos kasvaa.
• Käytetään maksussa väärää viitenumeroa, jolloin maksu ei kohdistu oikein.
• Unohdetaan, että ennakkovero ja ALV ovat eri velvoitteita eri eräpäivineen.
• Ei tallenneta kirjanpitoon ennakkoverojen maksuja oikein. Apua antaa toiminimen kirjanpito.

Laaja kuva velvoitteista on oppaassa yrittäjän lakisääteiset velvoitteet.

Käytännön toimintaohje

• Hae ennakkoperintärekisteriin OmaVerossa tai YTJ:ssä ennen ensimmäistä laskutusta
• Tarkista rekisteröintipäätös OmaVerosta
• Arvioi vuoden tulot ja hae ennakkoveroa OmaVerosta
• Merkitse eräpäivät (kuukauden 23. päivä) kalenteriin
• Seuraa tulosta neljännesvuosittain ja hae muutosta tarvittaessa
• Harkitse lisäennakkoa tammikuussa, jos ennakot jäivät pieniksi

Luvut perustuvat tilanteeseen 2026. Tarkista ajantasaiset luvut Verohallinnon ennakkoverosivuilta. Päivitä artikkeli, kun viivästyskoron tai erien määrät muuttuvat.

Lähteet

• Vero.fi: ennakkoperintärekisteri
• Vero.fi: ennakkoveron maksuohjeet
• Vero.fi: kuinka usein ennakkovero maksetaan
• Vero.fi: näin haet ennakkoveroa
• Vero.fi: lisäennakko
• Vero.fi: viivästyskorko
• Ennakkoperintälaki (1118/1996), Finlex
• YTJ-palvelu